Header image
Kolttien kyläkokous

Hallintojärjestelmät ja lait

Kolttien vanha itsehallintojärjestelmä, johon kuuluu kolttien kyläkokous, toimii Suomessa yhä. Kyläkokousta johtaa kolttien luottamusmies. Kyläkokouksella on toimistotilat Sevettijärvellä. Kyläkokouksia pidetään molemmissa kylissä sekä Nellimissä että Sevettijärvellä. Kummallakin kylällä on oma kolttaneuvostonsa. Yleensä luottamusmies on toisesta kylästä ja varaluottamusmies toisesta.

Kyläkokouksiin toivotaan mukaan myös nuorisoa, jotta he voisivat tutustua koltta-asioiden hallinnolliseen puoleen, ennen kuin itse istuvat varttuneempina asioista päättämässä.
Kyläkokouksiin toivotaan mukaan myös nuorisoa, jotta he voisivat tutustua koltta-asioiden hallinnolliseen puoleen, ennen kuin itse istuvat varttuneempina asioista päättämässä.
 

Kolttasaamelaiset ovat äänioikeutettuja Suomen Saamelaiskäräjävaaleissa, joihin he asettavat omia ehdokkaitaan joka neljäs vuosi. Laki Suomen Saamelaiskäräjistä asetettiin vuonna 1995 (1995/974).

Sotien jälkeen Suomessa säädettiin kolttalaki vuonna 1955 (1955/273, muutokset: 611/84, 253/1995). Sen tarkoitus on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia lain mukaisilla toimenpiteillä. Lain tavoitteena on myös ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria. Toimenpiteet kohdistuvat vain kolttalain tarkoittamalle alueelle.

 

Kyläkokous ennen vanhaan

Ikimuistoisista ajoista peräisin olevan kyläkokousjärjestelmämme puitteissa kutsuttiin kaikki kyläläiset koolle aina, kun käsillä oli merkittäviä asioita päätettävänä. Sellaisia saattoivat olla esimerkiksi milloin ja miten aloitetaan syksyn poronhoitotyöt tai miten jaetaan kesän lohestuspaikat tasapuolisesti, jotta kaikki voivat kalastaa tasapuolisesti. Yhteen kokoonnuttiin myös rikosten tapahduttua.

Kyläkokous oli yhteisen oikeuden ja järjestyksen ylläpitäjä ja saattoi jakaa ankariakin tuomioita. Tiettävästi porovarkaita on kohdannut heimokulttuurin rajuin mahdollinen rangaistus – karkotus. Talvikylässä, kun ihmiset olivat kesän jälkeen taas koolla, oli hyvin aikaa pitää kyläkokouksia, solmia avioliittoja ja selvitellä kertyneitä erimielisyyksiä.

 

Norjan ja Venäjän kolttien tilanne

Norjassa ja Venäjällä kolttasaamelaisilla ei ole enää käytössä vanhaa itsehallintojärjestelmää. Norjassa koltat voivat poliittisesti vaikuttaa asioidensa edistämiseen Norjan Saamelaiskäräjien kautta. Norjassa hyväksyttiin vuonna 1987 Saamelaiskäräjiä ja muita saamelaisten lakiasioita koskeva laki (saamelaislaki). Ensimmäiset saamelaiskäräjävaalit järjestettiin syyskuussa 1989 Norjan suurkäräjävaalien yhteydessä.

Venäjällä koltat voivat vaikuttaa asioidensa edistämiseen erilaisten yhdistysten tai organisaatioiden kautta. Vuonna 2008 Venäjällä pidettiin ensimmäinen Venäjän saamelaisten kongressi, jossa valittiin komitea valmistelemaan Venäjän saamelaisten aseman parantamista kaksikamarisella duumajärjestelmällä. Vuonna 2010 komiteaa johtaa itäsaamelainen Valentina Sovkina.
 

Kyläkokouksessa käsiteltäviä asioita

Kyläkokous on kolttien tärkein päätöksentekoelin, jolle kolttaneuvostot ja luottamusmies valmistelevat asioita.

Naiset tutkivat esitettä kyläkokouksessa tammikuussa 1988. Vasemmalta Anni Feodoroff, Vassi Semenoja, Domna Fofonoff ja Elli Rantala.
Naiset tutkivat esitettä kyläkokouksessa tammikuussa 1988. Vasemmalta Anni Feodoroff, Vassi Semenoja, Domna Fofonoff ja Elli Rantala.
 

Kolttalaki, §44

Kyläkokouksessa käsitellään: 

1) esitykset ja lausunnot kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa;

2) kolttaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitseminen; sekä

3) vaalilautakunnan valitseminen kolttien yhteisen luottamusmiehen vaalia varten.

Kyläkokous voi antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut asiat myös kolttaneuvoston käsiteltäviksi.

Kyläkokoukset voivat kokoontua myös yhteiseen kokoukseen keskustelemaan ja päättämään 1 momentissa tarkoitetuista kumpaakin kylää koskevista yhteisistä asioista.

Vaalilautakunta on valittava vähintään kuusi kuukautta ennen luottamusmiehen uuden toimikauden alkamista.

 
 


Facebook MySpace Twitter Digg Delicious Stumbleupon Google Bookmarks