Header image
Lausunnot

 



Julkilausuma koltansaamen kielen tulevaisuudesta, Õõlmâsceälkkmõš nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiääiʹjest

Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari, Sevettijärven koulu 23.9.2010

Johdanto

Saaʹmi Nueʹtt ry järjesti Sevettijärvellä 20.–23.9.2010 kolttakulttuuriviikon aiheesta koltansaamen kieli. Viikko järjestettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. Kolttakulttuuriviikkoja on järjestetty aikaisempina vuosina eri teemoista ja kielen valitseminen tämän kertaiseksi teemaksi olikin luonnollinen jatkumo. Kolttakulttuuriviikko alkoi erikoistutkija Eino Koposen kielioppikurssilla ja päättyi Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaariin. Seminaari keskittyi koltansaamen kielityöntekijöiden tilanteeseen ja heidän tulevaisuuden näkymiinsä. Kielityöntekijöiden alustuspuheenvuorot synnyttivät vilkasta keskustelua. Seminaariväki päätti tehdä julkilausuman seminaarissa käsitellyistä tärkeistä koltansaamen kielen tulevaisuuteen vaikuttavista asioista.

Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari lausuu seuraavaa:

1. Kielen systemaattinen tutkiminen

Koltansaamen kieltä on kautta aikain tutkittu paljon siten, että on kerätty eritoten ääniteaineistoa. Aineistoja ei kuitenkaan ole analysoitu juuri ollenkaan. Kielen tutkijoiden tulisi alkaa systemaattisesti tutkia näitä olemassa olevia aineistoja ja analysoida niitä kielentutkimuksen menetelmin. Tämän jäsennellyn tiedon avulla löytyisi arvokasta tietoa ja tukea kielen normittamiseen. Myös kirjoitetun koltansaamen, eli kaiken kirjoitetun materiaalin analysoiminen olisi tärkeää. Näiden toimien pohjalta tulisi aloittaa koltansaamen tieteellisen kieliopin laatiminen.

2. Koltansaamenkieliset arkistomateriaalit

Koltansaamenkielisiä äänitemateriaaleja on todella paljon eri arkistoissa, mutta ne ovat totaalisesti hyödyntämättä. Materiaalit tulisi ensinnäkin listata kattavaan tietokantaan, koska kolttasaamelaisilla itsellään ei ole tietoa materiaalien sijainnista taikka edes siitä, millaista materiaalia kussakin arkistossa on. Moniin arkistoihin ei ole myöskään helppoa pääsyä. Toiseksi materiaalit tulisi mitä pikimmiten digitoida, jotta niiden palauttaminen juurilleen sekä niiden tehokas hyödyntäminen onnistuisi. Arkistomateriaaleista saataisiin apua myös huutavaan oppimateriaalipulaan. Tahojen, joiden arkistoissa on koltansaamenkielistä äänitemateriaalia, tulee aloittaa tiivis yhteistyö mahdollisimman pian, jotta koltansaamen kielen elvytystyö saa tarvitsemaansa tukea.

3. Toisen koltansaamen kielenkääntäjän viran perustaminen Saamelaiskäräjille

Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari vaatii, että Saamelaiskäräjät perustaa toisen koltansaamen kielenkääntäjän viran mitä pikimmiten. Nykyinen kielenkääntäjä tekee todella arvokasta työtä koltansaamen kielen näkyväksi tekemisessä, mutta hän ei millään voi vastata tämän hetken käännöstarpeeseen. Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaari katsoo, että toisen kielenkääntäjän tulisi käyttää puolet työajastaan oppimateriaalien kääntämiseen, jotta parannettaisiin huutavaa oppimateriaalipulaa.

4. Kielen siirtäminen ja elvyttäminen 

Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaarin mielestä koltansaamen kielen tila on kriittinen, muttei toivoton. Jotta kielen elvyttäminen voidaan aloittaa, tarvitaan yhteinen tahtotila ja suunnitelma. Seminaari osoitti, että tällainen tahtotila kolttasaamelaisilta löytyy. Kieli elää käyttämällä ja kieli on yksilöiden varassa. Yksilöt tarvitsevat kuitenkin tukea omiin valintoihinsa, ja siksi kolttasaamelaisyhteisön tulee tehdä kaikkensa, jotta koltansaamen kieli siirtyy nuoremmille sukupolville. Kielen siirtämiseen ja elvyttämiseen tarvitaan tietoisia valintoja ja aktiivisia toimia. Yksilöllä on vastuu kielen kehittämisestä koltansaamenkielisen yhteisön aktiivisella tuella. Kaikkien tahojen, joilla on velvollisuus toimia koltansaamen kielen hyväksi, tulee yhdessä tarttua toimeen. 

Kieli on kultaakin kalliimpi. Niin kauan kuin yksikin kolttasaamelaislapsista oppii koltansaamea, elää kieli, jatkuu eläminen. Päätös, valinta puhua koltansaamea omille lapsilleen, naapurin lapsille, sukulaisille, oudommille, on jokapäiväinen valinta pysyä elossa, kieltäytyä vielä kuolemasta. Mitä useammin tämä valinta tehdään, sitä enemmän ja vahvemmin kieli elää. Päätös kuunnella, oppia koltansaamea, nuorena tai vanhana, vahvistaa koltansaamen kielen tulevaisuutta, antaa kolttasaamelaisille kansana ja sen jäseninä enemmän aikaa. Kielessä on kaikki se tieto siitä, mitä ja ketä kolttasaamelaiset ovat ja mikä maailma on. Tämä tieto on taito, kyky pysyä hengissä.

Kun on saanut kaksikielisyyden ja koltansaamen kielen lahjaksi, niin tämän lahjan eteenpäin siirtäminen on jokaisen velvollisuus. Jokaisessa kielen osaajassa on opettaja. Koltansaamen kielen säilyttäminen ja kehittäminen on jokaisen kolttasaamelaisen asia.

 

Seminaarin ja Saaʹmi Nueʹtt ry:n puolesta

Pauliina Feodoroff             
puheenjohtaja                     

Tiina Sanila-Aikio
varapuheenjohtaja

 

Jakelu

Kolttien kyläkokous
Saamelaiskäräjät
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus
Oulun
yliopisto / Giellagas-instituutti
Helsingin yliopisto / Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos
YLE Sámi radio
Kulttuuri- ja urheiluministeri
Opetusministeri
Opetus- ja kulttuuriministeriö / saamen kielen elvyttämisohjelma -hanke

Tiedoksi

Vähemmistövaltuutettu
Media

 

 

 

Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar, Čeʹvetjääuʹr škooul 23.9.2010

Õõlmâsceälkkmõš nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiääiʹjest

Alggsääʹn

Saaʹmi Nueʹtt rõ riâžži Čeʹvetjääuʹrest 20.–23.9.2010 sääʹmkultturneäʹttel, koon teemmen leäi sääʹmǩiõll. Neäʹttel rieʹššeš õõutsââʹjest Dommjânnmlaž ǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõõzzin. Mõõnni eeʹjjin še lie õnnum sääʹmkultturneäʹttlid jeeʹresnallšem teemmain da ǩiõl vaʹlljumuš teemmen taʹnni leäi tõi luâđlaž juâtk. Sääʹmkultturneäʹttel aaʹlji ǩiõllmättkuursin, koon spesialtuʹtǩǩeei Eino Koponen õõni. Kultturneäʹttel puuʹđi Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminaaʹre. Seminar ǩiõttʼtõõli sääʹmǩiõl ǩiõlltuâjjlai tän poddsaž proʹbleemid da sij puõʹttiääiʹj vuäinnmõõžžid. Seminaroummu mainste kõrrset ǩiõlltuâjjlai saaǥǥvuârai mâŋŋa. Seminaroummu miõlâst õõlǥi tuejjeed õõlmâsceälkkmõõžž seminaarâst ǩiõttʼtõllum aaʹššin, kook lie vääžnai nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäigga.

Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar pohtt õlmmsa:

1.  Ǩiõl systtemaatlaž tuʹtǩǩumuš 

Nuõrttsääʹmǩiõl lij tuʹtǩǩuum jiânnai eeʹjji mieʹldd nooreeʹl jiânnai jiõntõõzzid. Täid jiõntõõzzid jie leäkku kuuitâǥ mâŋŋa noorrmest tuʹtǩǩuum ni vooʹps. Ǩiõlltuʹtǩǩeei âʹlǧǧe ååʹn äʹlǧǧed systtemaatnalla  tuʹtǩǩeed tõid ǩiõlltuʹtǩǩumuužž metoodivuiʹm. Nääiʹt vuõǯǯum teâđai veäkka vuäǯǯap kaallšõs teâđaid sääʹmǩiõl normmeemtuõjju. Juõʹǩǩ ǩeeʹrjtum sääʹmǩiõllsaž materiaali tuʹtǩǩumuš leʹčči vääžnai še. Täi teâđai vuâđđan õõlǥči altteed nuõrttsääʹmǩiõl tiõđlaž ǩiõllmäätt raajjmõõžž.

2. Nuõrttsääʹmǩiõllsa arkivmateriaal

Jiânnai nuõrttsääʹmǩiõllsaž jiõntõsmateriaal lie jeeʹres arkiivin, leâʹša tõk lie toʹben äuʹǩǩeeǩâni. Vuõssmõsân materiaalid õõlǥči noorrâd õõut teâttbaʹŋǩǩe, ǥu nuõrttsäʹmmla jiijj jie tieʹđ, koʹst materiaal lie leʹbe måkamnallšem materiaal lie jeeʹres arkiivin. Määŋgid arkiivid ij piâzz ǩiõččâd tõi materiaalid. Nuʹbben materiaalid õõlǥči muʹtted digitaalžen mââʹjeeǩâni, što tõi maacctumuš mååust saaʹmid da tõi viõkkšõs âânnmõš oʹnnsteʹče. Arkivmateriaalin leʹčči vieʹǩǩ še mättʼtem-materialjeätta. Õhttsažkååʹdd, koi arkiivin lie nuõrttsääʹmǩiõllsaž jiõntõsmateriaal, âʹlǧǧe altteed õhttsažtuâi samai sõõrǥab, što nuõrttsääʹmǩiõl jeällʼtemtuâjj vuäǯǯ tuärjjõõzz, koon tõt taarbaš.

3. Nuʹbb nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõllʼjåårǥlõõʹtti veʹrǧǧ Sääʹmtegga

Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar õõlǥat, što Sääʹmteʹǧǧ aalǥat nuuʹbb nuõrttsääʹmǩiõl ǩiõllʼjåårǥlõõʹtti veeʹrj sami sõrgg. Ânnʼjõž ǩiõllʼjåårǥlõʹtti tuejjad samai kaallšõs tuâi nuõrttsääʹmǩiõl raajjmõõžžâst kueʹsttjen, leâʹša son ij vueiʹt vaʹstteed ni mäʹhtt tän poddsaž jåårǥlâʹttemtaʹrbbe. Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminar ǩeäčč, što nuʹbb ǩiõllʼjåårǥlõʹtti õõlǥči ââʹnned peäʹl tuâjjääiʹjstes mättʼtemaunnsi jåårǥlâʹttmõʹšše, ko tõid čuuʹt taarbšet.

4. Ǩiõl seʹrddmõš da jeällʼtumuš

Nuõrttsääʹmǩiõl puõʹttiäiʹǧǧ -seminaar miõlâst nuõrttsääʹmǩiõl sââʹjj lij kriittlaž, leâʹša ij tuäivteʹm. Što ǩiõl jeällʼtumuužž vueiʹtet altteed, taarbšet puki õhttsaž täätt da plaan. Seminar čuäʹjti, što nuõrttsäʹmmlain lij näkam tätt. Ǩiõll jeäll pâi teʹl ko oummu mainste da âʹnne tõn. Oummu taarbše kuuitâǥ tuärjjõõzz jiiʹjjez vaʹlljumuužžid, da tõn diõtt nuõrttsääʹmõhttsažkåʹdd âlgg kõrrset vaikkted tõzz, što nuõrttsääʹmǩiõll serddai nuõrab puõlvvõõǥǥid. Ǩiõl seʹrddmõʹšše da jeällʼtumuʹšše taarbšet aktivlaž tuåimid. Meeʹst juõǩǩkast lij vaʹsttõs ǩiõl õõudâsviikkmõõžžâst da nuõrttsääʹmǩiõllsaž õhttsažkåʹdd âlgg tuärjjeed miʹjjid. Meeʹst da obb õhttsažkååʹddest feʹrttai õõutsââʹjest äʹlǧǧed reâuggâd sääʹmǩiõl pueʹrren.

Ǩiõll lij miʹjjid kaallšab ko kåʹll. Nuʹtt kuuʹǩǩ ko õhtt-i nuõrttsääʹmpäärnain mättai sääʹmǩiõl, ǩiõll jeäll da mij jieʹllem juätkkai. Ko mij äʹlǧǧep mainsted säämas mij päärnaid, räʹjjla päärnaid, ruåđid da jâkkoummuid, ǩeâlddõõttâp jääʹmmʼmest da leäʹp vaʹlljääm jieʹllem. Mõõn tääuʹjab tän vaʹlljumuužž tuejjeep, tõn pueʹrben mij ǩiõll jeäll. Ko mij äʹlǧǧep kuvddled da mättʼtõõttâd nuõrttsääʹmǩiõl, nuõrrân leʹbe puärrsen, tõt nâânad mij ǩiõl da oudd miʹjjid meeran da tõn vuässliʹžžen jäänab ääiʹj. Ǩiõl seʹst lij puk teâtt, što ǩeäk mij leäʹp da mii lij mij maaiʹlm. Tät teâtt oudd miʹjjid silttõõzz piâssâd jieʹllmen.

Ko leäʹp vuäǯǯam kueiʹtǩiõllsažvuõđ da nuõrttsääʹmǩiõl sǩiâŋkkân, meeʹst feʹrttai seʹrdded tän sǩiâŋk ooudårra. Juõʹǩǩ ǩiõl siltteei lij uʹčteeʹl. Nuõrttsääʹmǩiõl seeiltumuš da õõudâsviikkmõš lij juõʹǩǩ nuõrttsäʹmmla äʹšš.

 

Seminaar da Saaʹmi Nueʹtt rõ:zz peäʹlest

Pauliina Feodoroff
saaǥǥtuõʹllʼjeei                     

Tiina Sanila-Aikio
vääʹrrsaaǥǥtuõʹllʼjeei

 

Jueʹǩǩmõš

Saaʹmi siidsååbbar
Sääʹmteʹǧǧ
Dommjânnmlaž ǩiõli tuʹtǩǩeemkõõskõs
Oulu universitett / Giellagas-institutt

Heʹlssen universitett / Lääʹddǩiõl, lääʹdd-ugrlaž da tâʹvvjânnmlaž ǩiõli da ǩeʹrjjlažvuõđi strooiteʹl
YLE Sámi radio
Kulttur- da sporttminister
Mättʼtõsminister
Mättʼtõs- da kultturministeria / sääʹmǩiõl jeällʼtemprogramm –haʹŋǩǩõs

Teâttan

Minoritettåskkooumaž
Media

 

 

 
Lausunto koltansaamenkielisen ohjelmatuotannon lisäämisestä Yle Sámi radiossa

 

Viestintäministeri
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Perustuslakivaliokunta
Lapin kansanedustajat
Ylen hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja
Vähemmistövaltuutettu

3.6.2010

 

Erittäin uhanalaisessa tilassa oleva koltansaamen kieli tarvitsee pikaisia tukitoimia juuri nyt - muuten se katoaa. Yle Sámi radio on ainut saamelaisalueen rajat ylittävä areena käyttää ja kuulla koltansaamen kieltä. Sámi radio on ollutkin korvaamaton erityisesti koltansaamen kielen edistämis- ja säilyttämistyössä tarjoten koltankielistä ohjelmaa viikoittain jo vuosikymmenten ajan. Se on myös näyttänyt esimerkkiä muille saamelaisinstituutioille käyttäessään yhdenvertaisesti inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä. Saa´mi Nue´tt ry esittää Yleisradiolle koltansaamenkielisen ohjelma-ajan sekä –tuotannon lisäämistä Sámi radioon. Lisäämällä 1,5 henkilötyövuotta koltansaamenkieliseen toimitukseen YLE kantaa omalta osaltaan vastuun erittäin uhanalaisesta koltansaamen kielestä. 

1. Saa´mi Nue´tt ry

Saa´mi Nue´tt ry – Kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin yhdistys on perustettu vuonna 2006 Sevettijärvellä. Yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita ovat kolttasaamelaisten kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville sekä koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen. Yhdistyksen tavoitteena on myös kerätä kolttasaamelaisia yhteen nimensä mukaisesti kolttien nuottana.  

2. Kolttasaamelaisista ja koltansaamen kielestä

Suomessa on noin 600 kolttasaamelaista, jotka asuvat niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Suuri osa kolttasaamelaisia elää erityisellä koltta-alueella (Kolttalaki 2 §), jolla sijaitsevat Sevettijärven ja Nellimin kolttakylät sekä Keväjärven kolttien asutusalue. Sevettijärvi on koltta-alueen sydän, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Suurin osa koltta-alueella asuvista koltista asuu juuri Sevettijärvellä. Nellimin ja Keväjärven kylien asujien koltankielen ja -kulttuurin tila on huomattavasti heikompi: Nellimissä asuu kolmesta kylästä vähiten kolttasaamelaisia, kyläkoulun sulkemisen jälkeen lapsiperheet ovat käytännössä siirtyneet muualle asumaan. Keväjärven kylän nuorimmat asujat ovat jo toista sukupolvea koltankielettömiä.

Kolttasaamelaisia asuu paljon myös isommissa asutuskeskuksissa kuten Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Näkyvä saamelaiskulttuurin arvostuksen kohoaminen on johtanut viime vuosina kiinnostuksen heräämiseen omia juuria kohtaan myös tämän koltta-alueelta pois muuttaneen ns. kadotetun ja kielettömän sukupolven kohdalla.

Kolttasaamelaisista noin puolet osaa äidinkielenään koltansaamea. Lukumääränä se on noin 300 ihmistä. Tarkasteltaessa äidinkielisten ikäjakaumaa voidaan nähdä, että ennen vuotta 1970 syntyneet kolttasaamelaiset ovat oppineet äidinkielenään koltansaamen. Tämän jälkeen suurin osa kolttasaamelaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Positiivisena kehityksenä havaitaan, että jälleen vuodesta 1990 eteenpäin on kasvanut muutamia koltansaamea äidinkielenään puhuvia lapsia. Katkos kielen siirtymisessä sukupolvelta toiselle on aiheuttanut sen, ettei kieli ole kehittynyt luonnolliseksi, terveeksi ja eläväksi kieleksi ("natural, healthy and living language") kolttasaamelaisen yhteiskunnan painiessa valtavissa murroksissa.

Sevettijärvellä koltansaamen kieli on jokapäiväisessä käytössä koti-, koulu- ja työkielenä. Muualta kieli on lähes kadonnut. Koltansaamen kielen käyttötilanteita onkin Sevettijärven alueen ulkopuolella vähän. Ihmiset eivät käytä oikeuttaan käyttää koltansaamea viranomaisissa, kuten lääkärissä, verottajan ja poliisin kanssa. Viranomaisten kanssa asioidessa tarvitaan tulkkia ja tämän takia oikeutta ei haluta käyttää, jos kyseessä on henkilökohtainen asia.

3. Koltansaamenkielinen tuotanto Yle Sámi radiossa

Yle Sámi radio on yksi pitkäaikaisimmista ja ainoista koltansaamen kielen käyttöareenoista, joita saamelaisyhteiskunnalla on tarjota. Yle Sámi radio onkin ollut koltansaamen kielen käyttämisen ja eteenpäin viemisen edellä kävijä. Säännöllinen, viikoittainen koltansaamenkielinen radio-ohjelmatuotanto alkoi vuonna 1973, kun kolttasaamelainen toimittaja aloitti työnsä osa-aikaisena. Lähetysaika on vaihdellut viikoittaisesta 15-20 minuutista nykyiseen 55 minuuttiin. Toimittajan työaika on pysynyt samana miltei 40 vuoden aikana. Käytännössä tämä tarkoittaa tällä hetkellä, että työaika riittää ainoastaan 55 minuutin viikoittaisen ohjelman valmisteluun ja tekemiseen.

Koltansaamen kielisessä ohjelmatarjonnassa profiilina kautta aikojen on ollut kolttasaamelaisia koskevat uutiset, jotka harvoin muualla ylittävät uutiskynnyksen. Uutiset toteutetaan suurimmaksi osaksi puhelinhaastatteluin sekä koltansaameksi että suomeksi. Suomenkieliset haastattelut käännetään lyhyesti koltansaameksi. Nykytilanteessa kuitenkin juuri käännöstyö vaatii lisää työaikaa, koska sen osuus lisääntyy koko ajan, kun koltansaamenkielisiä haastateltavia on vaikea löytää. Myös materiaalinkeruumatkat vievät paljon työaikaa yhdeltä osa-aikaiselta toimittajalta koltta-alueen pitkien välimatkojen takia.

4. Koltansaamenkielisen ohjelma-ajan lisääminen ja ohjelmatarjonnan kehittäminen

Koltansaamen kieltä osaavan koulutetun työvoiman sitouttaminen kolttasaamelaisyhteisöä palveleviin toimiin on osoittautunut haasteelliseksi. Tällä hetkellä tilanne on siltä osin valoisa, että kolttasaamelaisilla on kaksi kieltä osaavaa koulutettua toimittajaa valmiina töihin, jos Ylen organisaatiossa on taloudellisia resursseja palkata ko. henkilöt kokopäivätoimisiin työsuhteisiin. Toinen ko. henkilöistä on jo palkattuna 50 prosenttisesti hoitamaan koltansaamenkielistä ohjelmatuotantoa.

Kolttasaamelaiset toimittajat olisivat valmiit kehittämään ohjelmatarjontaa vastaamaan tämän hetken mediavaatimuksia mm. aloittamalla päivittäiset uutislähetykset ja käyttöönottamalla koltansaamenkielisten uutisten kirjallisen tuottamisen Yle Sámi radion Internet-sivuille. Toisen toimittajan on myös ajateltu olevan eri tapahtumissa kulkeva toimittaja, joka näin saisi kentän äänen paremmin kuuluviin. Myös eri ääniarkistojen käyttämistä voitaisiin ohjelmatuotannossa lisätä palvelemaan kolttasaamelaisia.

Perustelut

Kolttasaamelaisyhteisö elää koltansaamen kielen ja kulttuurin säilymisen osalta kriittisiä aikoja, jolloin tehtävät päätökset ovat omiaan tukemaan kehitystä -tai antamaan kuoliniskun koltansaamen kielen ja kulttuurin jatkumiselle. Yle Sámi radio on keskiössä toteuttaessaan sille annettua tehtävää. Jos ohjelmatarjonta lisääntyy, sen vaikutukset ovat moninkertaiset: koltansaamen kielen asema arki- ja käyttökielenä vahvistuu, ääniarkistojen sisältämät aarteet saadaan hyödynnettyä sekä koltansaamenkielinen ohjelmatarjonta tulee luonnolliseksi osaksi Sámi radion ohjelmistoa.

Nykyinen puolikas henkilötyövuosi ei riitä turvaamaan koltansaamenkielisten mediapalveluiden toteuttamista ja kehittymistä informaatioyhteiskunnan nykyvaatimuksiin. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistöryhmille (Laki Yleisradio oy:stä 7 §, kohta 5). Saa´mi Nue´tt ry katsoo, että kolttasaamelaisten oikeus saada täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmistoa siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen ei toteudu (Laki Yleisradio oy:stä 7 §).

Saa´mi Nue´tt ry esittää, että Yle huomioi koltansaamen kielen hälyttävän tilan ja varaa mitä pikimiten tarvittavat varat 1,5 henkilötyövuoden lisäämiseksi Sámi radion koltansaamenkieliseen ohjelmatuotantoon. 

  

Pauliina Feodoroff
puheenjohtaja

 

Tiina Sanila-Aikio
varapuheenjohtaja

 

 
Lausunto koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan nykytilasta ja tulevaisuuden tarpeista

Suomen kulttuurirahasto
Yliasiamies Antti Arjava

16.2.2010

 

1. Saa´mi Nue´tt ry

Saa´mi Nue´tt ry – Kolttasaamelaisen kielen ja kulttuurin yhdistys on perustettu vuonna 2006 Sevettijärvellä. Yhdistyksen tärkeimpiä tavoitteita ovat kolttasaamelaisten kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville sekä koltansaamen kielen ja kulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen. Yhdistyksen tavoitteena on myös kerätä kolttasaamelaisia yhteen nimensä mukaisesti kolttien nuottana.

2. Yleistä kolttasaamelaisista ja koltansaamen kielestä 

Kolttasaamelaiset ja koltansaamen kieli

Suomessa on noin 600 kolttasaamelaista, jotka asuvat niin saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolellakin. Suuri osa kolttasaamelaisia elää erityisellä koltta-alueella (Kolttalaki 2 §), jolla sijaitsevat Sevettijärven ja Nellimin kolttakylät sekä Keväjärven kolttien asutusalue. Sevettijärvi on koltta-alueen sydän, jossa koltansaamen kieli ja kulttuuri ovat luonnollinen osa joka päiväistä elämää. Suurin osa koltta-alueella asuvista koltista asuu juuri Sevettijärvellä. Nellimin ja Keväjärven kylien kielen ja kulttuurin tilanne on huomattavasti heikompi: Nellimissä asuu kolmesta kylästä vähiten kolttasaamelaisia, kyläkoulun sulkemisen jälkeen lapsiperheet ovat käytännössä siirtyneet muualle asumaan. Keväjärven kylän nuorimmat asujat ovat jo toista sukupolvea koltankielettömiä.

Yksi kokonainen sukupolvi jätti 70-luvulla Sevettijärven kielineen ja ja kulttuureineen taakseen ja suuntasi kaupunkeihin niin Suomeen kuin sen rajojen ulkopuolelle. Kolttasaamelaisia asuukin paljon myös isommissa asutuskeskuksissa kuten Rovaniemi, Oulu ja Helsinki. Näkyvä saamelaiskulttuurin arvostuksen kohoaminen on johtanut viime vuosina kiinnostuksen heräämiseen omia juuria kohtaan myös tämän ns. kadotetun sukupolven kohdalla. Erityisesti kielen pakkovaihtuminen herättää edelleen kipeitä muistoja.

Kieli on matkanteon väline kohti tulevaa, kieli on matka ja määränpää. Kieli on meidän peilimme ympäröivään maailmaan, työkalumme asioiden ja ilmiöiden hahmottamiseen, arvomaailmamme punnitsemiseen. Kielen muuttuminen muuttaa kaiken. Ilman kieltä ei ole kokonaista kansaa. Puhuttu kulttuuri ei tarvitse kirjoja, se siirtyy isältä pojalle, äidiltä tyttärelle elämänmenon lomassa. Vuosikymmenien saatossa kolttasaamelaisten puhe on vaiennut ja tilalle ovat tulleet muut kielet.

 

Koltansaamen kielen puhujat, erilaiset kielen käyttöympäristöt ja käyttötilanteet

Kolttasaamelaisista noin puolet osaa äidinkielenään koltansaamea. Lukumääränä se on noin 300 ihmistä. Tarkasteltaessa äidinkielisten ikäjakaumaa voidaan nähdä, että ennen vuotta 1970 syntyneet kolttasaamelaiset ovat oppineet äidinkielenään koltansaamen. Tämän jälkeen suurin osa kolttasaamelaisista on äidinkieleltään suomenkielisiä. Positiivisena kehityksenä havaitaan, että jälleen vuodesta 1990 eteenpäin on kasvanut muutamia äidinkielisiä lapsia. Katkos kielen siirtymisessä sukupolvelta toiselle on aiheuttanut sen, ettei kieli ole kehittynyt suomalaisen yhteiskunnan suuren muutoksen mukana luonnolliseksi, terveeksi ja eläväksi kieleksi ("natural, healthy and living language") osana vahvaa kolttasaamelaista yhteiskuntaa.

Kolttasaamelaiset käyttävät koltansaamea eniten Sevettijärven alueella. Siellä kieli on jokapäiväisessä käytössä koti-, koulu- ja työkielenä, enemmän vanhempien keskuudessa. Muualta kieli on lähes kadonnut. Muutamissa paikoissa kuten Ivalon koltansaamenkielisessä kielipesässä, ortodoksisessa kirkossa ja vanhusten palvelukodissa kieltä voi kuitenkin käyttää. Saamenradio on myös tärkeä areena käyttää ja kuulla kieltä. Saamenradio on ollutkin korvaamaton erityisesti koltansaamen kielen edistämis- ja säilyttämistyössä tarjoten koltankielistä ohjelmaa viikottain jo vuosikymmenten ajan. Se on myös näyttänyt esimerkkiä muille saamelaisinstituutioille käyttäessään yhdenvertaisesti inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kieliä.

Koltansaamen kielen käyttötilanteita on Sevettijärven alueen ulkopuolella vähän. Ihmiset eivät käytä oikeuttaan käyttää koltansaamea viranomaisissa, kuten lääkärissä, verottajan ja poliisin kanssa. Viranomaisten kanssa asioidessa tarvitaan tulkkia ja tämän takia oikeutta ei haluta käyttää, jos kyseessä on henkilökohtainen asia.

 

Kirjoittajat

Äidinkielisistä vain muutamat osaavat lukea ja kirjoittaa koltansaamea. Kirjoitustaidon he ovat oppineet kirjoituskursseilla. Vuodesta 1991 lähtien suurin osa Sevettijärven koulun oppilaista osaa lukea ja kirjoittaa. On kuitenkin huomiota herättävää, että oppilaista suurimman osan äidinkieli on suomen kieli, ja he ovat opiskelleet koltansaamea vieraana kielenä ja näin kielen osaaminen on vähäistä. Tilanne on siis se, että äidinkieliset eivät osaa kirjoittaa ja ne, jotka osaavat, osaavat kieltä vain vähän.

 

Kielityöntekijät

– Opettaja, joka opettaa Sevettijärven koulussa ja etäopettaa Inarin yläasteelle ja Ivalon lukioon. Hän tekee myös oppimateriaaleja sekä käännös- ja kielen tarkistustöitä.

– 2 lastenhoitajaa, jotka hoitavat lapsia kielipesässä Ivalossa.

– Kotipalvelutyöntekijä, joka toimii vanhusten parissa Sevettijärvellä.

– Kylätyöntekijä, joka toimii Sevettijärvellä.

– Terveydenhoitaja/palveluneuvoja, joka toimii Sevettijärvellä.

– Hoitaja, joka on töissä Ivalon terveyskeskuksessa.

– Kanttori, joka hoitaa Lapin ortodoksisen seurakunnan jumalanpalveluksia sekä kääntää kirkkotekstejä. Hän on myös opettajana Ivalon ala-asteella ja on pitänyt kielikursseja Helsingin yliopistossa.

– Saamelaiskäräjien kielenkääntäjä/tulkki, joka kääntää saamelaiskäräjien tarpeen mukaan sekä tekee viranomaisten saamelaiskäräjiltä tilaamia käännöstöitä.

– 2 kielityöntekijää, jotka tekevät sanakirjoja, oppimateriaaleja sekä käännös- ja kielen tarkistustöitä. He ottavat vastaan kielen osaamisnäyttöjä, jos tarvitaan todistuksia kielen osaamisesta.

– Kirjailija.

– 2 toimittajaa, jotka ovat töissä saamenradiolla. Toinen heistä toimii tulkkina sekä tekee käännöstöitä.

–1/2 kielen huoltaja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.

 

Jokaisen kielityöntekijän työ on kuin veteen heitetty kivi: sen renkaat laajenevat ja laajenevat. Näkymättömän työn tekijät ovat kulttuurimme näkyvimpiä eteenpäin viejiä.

Huomattavaa on se, että jokainen kirjoitetun kielen kanssa tekemisissä oleva kielityöntekijä on moninkerroin ylityöllistetty. Esimerkiksi ainoa tällä hetkellä toimiva äidinkielinen koltansaamen opettaja on jatkuvasti tilanteessa, jossa koltansaamenkielistä opetusmateriaalia kaikkiin aineisiin on liian vähän. Hän joutuu tuottamaan tarvittavan materiaalin jokapäiväisen opetustyönsä lomassa itse niin peruskoulun kuin lukion tarpeisiin. Jokainen äidinkielenään koltansaamea osaava kirjoitustaitoinen tulee siis tarpeeseen.

  

3. Koltansaamenkielinen kielipesätoiminta 

Kielipesätoiminta Sevettijärvellä v. 1993 sekä v. 1997-2001

Koltansaamenkielinen kielipesätoiminta alkoi Sevettijärvellä vuonna 1993 puolen vuoden mittaisena kokeiluna. Jo tämän lyhyen kokeilun aikana saavutettiiin positiivisia tuloksia ja kielipesätoimintaa haluttiin jatkaa. Toiminta saatiin kuitenkin uudelleen käyntiin vasta vuonna 1997 ja sitä kesti vuoteen 2001 saakka. Tuolloin mukana oli äidinkielenään koltansaamea puhuvia lapsia, äidinkielenään suomea puhuvia kolttasaamelaislapsia sekä äidinkielenään suomea puhuvia suomalaislapsia.

Tämän pidemmän kielipesätoimintajakson lapset ovat tällä hetkellä 12-17-vuotiaita 6.-9. luokkalaisia sekä lukion tai ammattikoulun 1. luokkalaisia. Kun he aloittivat peruskoulun, heidän kielitaitonsa oli huomattavasti parempi kuin niiden lasten, jotka eivät olleet mukana kielipesätoiminnassa. Opetus voitiin käynnistää aivan eri tasolta kuin aikaisemmin, koska he ymmärsivät kaiken heille puhutun. Osa lapsista aloitti koltansaamen kielen opiskelun äidinkielenä ja osa vieraana kielenä. Kielipesän kasvateista ensimmäinen opiskelija aloitti opiskelunsa lukiossa äidinkielenään koltansaame syksyllä 2009.

Kielipesätoimintaa ei ole käynnistetty vuoden 2001 jälkeen, koska kylässä ei ole ollut alle kouluikäisiä lapsia kuin muutama.

  

Kielipesätoiminta Ivalossa v. 2008–

Koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan aloittaminen Ivalossa vuonna 2008 oli todellinen voimainkoitos, ja se tapahtui koltansaamen kielen kannalta viime hetkellä. Ivalon liepeillä sijaitseva Keväjärven kolttien asutusalue on houkutellut alueelle asumaan nuoria kolttasaamelaisperheitä, mutta Ivalon alue kielellisenä ja kulttuurisena ympäristönä on täysin suomalainen. Tästä haasteellisesta tilanteesta huolimatta kielipesätoiminta on saanut aikaan merkittäviä askelia lasten kielitaidossa. Tällä hetkellä tämänkaltaista aktiivista koltansaamenkielistä ympäristöä lapsille ei ole tarjolla missään muualla kuin Sevettijärven koululla, jonne Ivalon kielipesää käyvät lapset eivät tule menemään kouluun.

Ivalon kielipesän työntekijät ja lapset tekevät ainutlaatuista kulttuuritekoaan joka päivä, ja kielipesässä tehtävä työ on jo näyttänyt kyntensä: se tuottaa tuloksia, lapset alkavat puhua koltansaamea. Tämän työn tukeminen kaikin mahdollisin keinoin on erittäin tärkeää. Esimerkiksi erilaisten resurssi-ihmisten sitouttaminen kielipesän toimintaan olisi yksi tapa vahvistaa tätä ainutlaatuista kielenkäyttöareenaa. Koska Inarin kunta on järjestänyt koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan ryhmäperhepäivähoitona, on kielipesän taloudelliset resurssit minimaaliset ylimääräisten kustannusten kattamiseen. Näin ollen ulkopuolisen rahoittajan pienelläkin taloudellisella tuella olisi pitkäkantoiset vaikutukset.

 

Kielipesätoiminnan käynnistäminen Sevettijärvelle

Kielipesätoiminnan käynnistäminen olisi jälleen ajankohtaista, koska tällä hetkellä Sevettijärvellä on yhdeksän alle kouluikäistä lasta, joista kahdeksan on alle 4-vuotiaita. Käytännössä toiminnan aloittaminen vaatii sekä taloudellisia että henkilöresursseja. Yksi haasteellisimmista ongelmista on myös lasten sijoittuminen Sevettijärven kylälle 80 kilometrin pituiselle matkalle. Kaikkien lasten osallistuminen kielipesätoimintaan olisi erittäin tärkeää pitkistä välimatkoista huolimatta, jotta lasten kielitaito saa seuraavan askeleen päivähoito-esiopetusvaiheessa tukien kotien aloittamaa kielityötä. Sevettijärven kielipesätoiminnan aloittamista tukee myös se tosiasia, että ainoastaan Sevettijärven kolttakylä pystyy tarjoamaan luonnollisen kieli- ja kulttuuriympäristön, jolla on mittaamattoman arvokas vaikutus lasten kielen ja kulttuurin osaamiseen ja sisäiseen lukutaitoon.

 

4. Lopuksi

Kielipesätoiminnan vakiinnuttaminen on ollut erityisesti kolttasaamelaisen yhteisön kohtalonkysymys jo yli 15 vuoden ajan. Toiminnan jatkuva vaakalaudalla olo rahoituksen tullessa vuodeksi kerrallaan on koltansaamen kielen ja kulttuurin siirtymisen kannalta äärimmäisen haitallista. Pienen kansan toimijajoukko on rajattu, ja vuodesta toiseen resurssit sidotaan yhteen ja samaan asiaan. Saa´mi Nue´tt ry katsoo, että kielipesätoiminnan vakiinnuttamatta jättäminen on todella lyhytnäköistä ja kolttakulttuurin kannalta jopa kohtalokasta.

Päättäjien tuleekin mitä pikimiten nähdä, että nykytilanteessa kielipesän mahdollisesta toiminnan lakkaamisesta seurauksena on jälleen uuden kolttasaamelaisen sukupolven totaalinen kielettömyys. Tilanteen vakavuutta alleviivaa se, että koltansaamen kieltä äidinkielenään puhuvia alle kouluikäisiä lapsia ei tällä hetkellä ole yhtäkään Sevettijärven kylää lukuunottamatta, missä on neljä äidinkielistä alle kouluikäistä lasta. Onkin sula mahdottomuus lähteä liikkeelle siitä, että päivähoitoa järjestetään äidinkielisille lapsille, koska 99 prosenttisesti kolttasaamelaislapset ovat kielen pakkovaihtamisesta johtuen äidinkielettömiä. Koltansaamen kielen oppimisen hyväksi on tehtävä jo päivähoito-esiopetusvaiheessa kaikki mahdollinen tehtävissä oleva, tai muuten voidaan todeta lapsen kielitaidon jäävän vieraan kielen hallinnan tasolle. Tällä on koltansaamen kielen tulevaisuuden kannalta kohtalokkaita seurauksia.

Saa´mi Nue´tt ry vaatii, että Suomen valtion eri toimijoineen on tuettava koltansaamen kielen elvyttämistyötä turvaamalla vakituinen rahoitus kahdelle koltansaamen kieliselle kielipesälle, sekä käynnistettävä viipymättä yhteiset neuvottelut kolttatoimijoiden kanssa kielen ja kulttuurin pikaisista elvytystoimista.

  

Parhain yhteistyöterveisin

Pauliina Feodoroff 
puheenjohtaja 

Tiina Sanila-Aikio
varapuheenjohtaja

 

 
Lausunto koltansaamenkielisen kielipesän rahoituksesta vuodelle 2009

12.1.2009

Kulttuuriasiainneuvos
Kimmo Aaltonen
Opetusministeriö

Saamelaiskäräjät
Sosiaali- ja terveyslautakunta
Puheenjohtaja Ristenrauna Magga

Inarin kunta
Sosiaali- ja terveysjohtaja Mari Palolahti

Sosiaali- ja terveyssihteeri Pia Ruotsala

Inarin kunta
Päivähoidonjohtaja Pirkko Saarela

Hyvä Vastaanottaja!
 
Saa´mi Nue´tt ry on seurannut huolestuneena Saamelaiskäräjien ja Inarin kunnan välisiä neuvotteluja koskien saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen osoitetun valtionavustuksen käyttöä. Saa´mi Nue´tt ry on erityisesti huolissaan Ivalossa toimivan koltansaamenkielisen kielipesän vuoden 2009 toiminnan rahoituksesta.
 
Koltansaamenkielisen kielipesätoiminnan aloittaminen Ivaloon oli todellinen voimainkoitos, ja tapahtui koltansaamen kielen kannalta viime hetkellä. Kielipesä on jo syksyn 2008 aikana saanut aikaan merkittäviä ensiaskelia lasten kielitaidossa. Erityisen huomionarvoista kielipesätoiminnassa on koltansaamelaisille tyypillisen passiivisen kielen hallinnan poissaolo: lapset ovat aktiivisia käyttämään jo oppimaansa koltansaamen kieltä yhteisissä leikeissä ja askareissa. Tällä hetkellä tämänkaltaista aktiivista koltansaamenkielistä ympäristöä lapsille ei ole tarjolla missään muualla kuin Sevetin ala-asteella, jonne Ivalon kielipesää käyvät lapset eivät tule menemään kouluun.
 
Neuvottelut Saamelaiskäräjien ja Inarin kunnan välillä ovat edenneet siihen pisteeseen, että kumpikin osapuoli odottaa päätöstä Lanuke-valtionavustuksesta saamelaisten kieli- ja kulttuuripesätoiminnan rahoittamiseksi 2009-2011. Kyseiseen ohjelmaan on sisällytetty kieli- ja kulttuuripesätoiminta.
 
Hallituksen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa “4.3 Lasten ja nuorten oikeus omaan kulttuuriin ja aktiiviseen kansalaisuuteen” osalta todetaan toimenpiteissä, että “saamenkielisen kielipesätoiminnan rahoitus vakiinnutetaan”. Kielipesätoiminnan vakiinnuttaminen on ollut erityisesti kolttasaamelaisen yhteisön kohtalonkysymys jo yli kymmenen vuoden ajan, ja toiminnan jatkuva vaakalaudalla olo on koltansaamen kielen ja kulttuurin siirtymisen kannalta äärimmäisen haitallista.
 
Saa´mi Nue´tt ry katsoo, että kielipesätoiminnan vakiinnuttamatta jättäminen on todella lyhytnäköistä ja kolttakulttuurin kannalta jopa kohtalokasta. Opetusministeriön tuleekin pikimiten nähdä, että nykytilanteessa kielipesän mahdollisesta toiminnan lakkaamisesta seuraa pitkäaikaisia vaikutuksia, jonka pahimpana mahdollisena seurauksena on jälleen uuden koltansaamelaisen sukupolven totaalinen kielettömyys. Tilanteen vakavuutta alleviivaa se tosiasia, että koltansaamen kieltä äidinkielenään puhuvia alle kouluikäisiä lapsia ei tällä hetkellä ole yhtäkään. Onkin sula mahdottomuus lähteä liikkeelle siitä, että päivähoitoa järjestetään äidinkielisille lapsille. Koltansaamen kielen hyväksi on tehtävä jo päivähoito-esiopetusvaiheessa kaikki mahdollinen tehtävissä oleva, tai muuten voidaan todeta lapsen kielitaidon jäävän vieraan kielen hallinnan tasolle. Tällä on koltansaamen kielen tulevaisuuden kannalta merkittäviä seurauksia.
 
Saa´mi Nue´tt ry toivoo Opetusministeriön käyttävän päätöksessään harkintaansa vähemmistön positiivisen kohtelun pohjalta, jotta koltansaamenkielisen kielipesän mittaamattoman arvokas työ ei jää kesken. Kielipesän työntekijät ja lapset tekevät ainutlaatuista kulttuuritekoaan joka päivä, ja kielipesässä tehtävä työ on jo näyttänyt kyntensä: se tuottaa tuloksia, lapset alkavat puhua koltansaamea.
 
Saa´mi Nue´tt ry haastaa Opetusministeriötä tekemään kaikkensa, että koltansaamenkieliselle kielipesälle järjestyy jatkuva rahoitus.
 
Lue lisää... Vähemmistövaltuutetun vastaus (1.13 MB)
 
Lausunto Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain uudistamisesta

29.5.2008

Opetusministeriö,
Sanna Hirsivaara

Saa´mi Nue´tt ry on reilun vuoden ikäinen kolttasaamelainen toimija. Yhdistyksen tarkoituksena on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville sekä koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen. Saa´mi Nue´tt ry kiittää kommenttipyynnöstänne.

Saa´mi Nue´tt ry näkee, että Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rooli aktiivisena saamelaistoimijana on erittäin tärkeä saamelaisyhteiskunnalle. Tämän toimenkuvan takia Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettua lakia tulee mitä pikimmiten uudistaa vastaamaan tämän hetken sekä lähitulevaisuuden haasteita.

Saa´mi Nue´tt ry esittää, että seuraaviin seikkoihin tulee kiinnittää huomiota lakia uudistettaessa:

-Ammatillista koulutusta tulee pystyä antamaan pienistä aloitusryhmistä huolimatta. Tällä hetkellä saamelaisalueella lapsien määrä vähenee. Tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisen koulutuksen aloittavien ryhmät pienenevät. Saa´mi Nue´tt ry:n mielestä etenkin niiden nuorien, jotka haluavat jatkaa perinteisissä saamelaisissa elinkeinoissa, tulee saada ammatillista koulutusta ryhmäkoosta huolimatta.

-Yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus tulee mahdollistaa saamelaisalueella. Eritoten saamelaisten perinteisistä elinkeinoista ammatillisen koulutuksen suorittaneiden tulisi saada jatkaa opintojaan.

-Saamelaisalueen koulutuskeskuksen antamien saamelaiskulttuuriopintojen määrää saamelaisalueella tulee lisätä alueemme laajuuden vuoksi sekä pohjois-, inarin- ja kolttasaamelaiskulttuurien erityispiirteiden huomioimiseksi.

-Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tulee antaa saamelaiskulttuuriopintoja myös saamelaisalueen ulkopuolelle. Perustettava oma opintokiintiönsä yhteisöllistäisi muualla asuvia saamelaisia, eivätkä he vieraantuisi saamelaiskulttuurista. Näin myös kynnys palata takaisin saamelaisalueelle madaltuisi.

-Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tulee olla mukana ratkaisemassa saamelaisalueen peruskoulujen saamen kielten opettajapulaa järjestämällä esimerkiksi etäopetusta.

-Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annettavan lain uudistamisen myötä tulee taata riittävät varat saamenkielisen henkilöstön palkkaamiseksi opetus- sekä hanketyöhön.

Lisäksi Saa´mi Nue´tt ry esittää, että Saamelaisalueen koulutuskeskus huomioi koltansaamen kielen ja kulttuurin hälyttävän tilan ja ryhtyy omalta osaltaan ripeisiin toimiin tilanteen parantamiseksi.

Pauliina Feodoroff
Saa´mi Nue´tt ry:n puheenjohtaja

 
«AlkuunEdellinen12SeuraavaLoppuun»

JPAGE_CURRENT_OF_TOTAL
 


Facebook MySpace Twitter Digg Delicious Stumbleupon Google Bookmarks