Header image
Toimintakertomukset
Toimintakertomus 2010

1 Yleistä

Saaʹmi Nueʹtt ry on toistaiseksi ainoa kolttasaamelainen kulttuuriyhdistys, ja se on perustettu tukemaan omalla työllään ikimuistoisista ajoista peräisin olevan kolttien hallinnon eli kyläkokouksen työtä ja tavoitteita.

Yhdistyksen tarkoitus on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville, koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen, kolttakansan yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä toimia siten, että kolttasaamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan lisääntyy.

Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on kolttien perinteinen asuinalue Suomessa, Venäjällä ja Norjassa, mutta yhdistys voi toimia myös koltta-alueen ulkopuolella.

Saaʹmi Nueʹtt -yhdistys perustettiin vastaamaan aktiivisten kulttuurityöntekijöiden työskentelymahdollisuuksien tarpeeseen. Saaʹmi Nueʹtt -yhdistyksen perustuskokous pidettiin Sevettijärvellä 1.11.2006, ja vuosi 2010 oli yhdistyksen viides toimintavuosi.

2 Hallinto

2.1 Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Sevettijärvellä 24.1.2010. Paikalla oli 7 yhdistyksen jäsentä.

2.2 Hallitus ja tilintarkastajat

Vuosikokous valitsi yhdistyksen hallitukseen kaudelle 2010–2011 puheenjohtajaksi Pauliina Feodoroffin, varapuheenjohtajaksi Tiina Sanila-Aikion, jäseniksi Katja Gauriloffin, Minna Moshnikoffin ja Tanja Sanilan. Varajäseniksi valittiin Merja Fofonoff, Seija Sivertsen ja Heini Wesslin. Tilintarkastajaksi valittiin Eila Rimpiläinen ja varatilintarkastajaksi Mervi Semenoff.

Vuonna 2009 valittu hallitus kokoontui vuoden 2010 alussa puhelimitse kerran 13.1.2010. Vuosikokouksessa 24.1. valittu hallitus kokoontui vuoden 2010 aikana neljä kertaa puhelimitse 24.3., 3.6., 23.8. sekä 14.10. Sen lisäksi kiireellisiä päätöksiä on tehty sähköpostitse. Hallituksen jäsenet ja muut toimijat ovat vuonna 2010 pitäneet useita työpalavereita, erityisesti koskien yhdistyksen web-sivujen avaamista sekä Sevettijärven koltansaamen kielipesätoiminnan aloittamista. Hallitus valitsi keskuudestaan sihteeri-rahastonhoitajaksi Tiina Sanila-Aikion.

2.3 Tiedottaminen


Yhdistyksen tiedottaminen on vuoden 2010 aikana keskittynyt yhdistyksen web-sivuille sekä facebook-ryhmään. Hallituksen kokouksien päätöksistä on tiedotettu www-sivujen kolttauutisten kautta. Lisäksi yhdistys on laatinut lehdistötiedotteita vuoden tärkeistä tapahtumista (Vuoden koltta 2010 -palkinto, verkkosivujen avautuminen, kielipesän käynnistäminen Sevettijärvellä sekä Koltansaamen kielen tulevaisuus-seminaarin julkilausuma) ja jakanut niitä medialistalleen. Yhdistyksen jäsenet ovat saaneet sähköisen vuosikirjeen.

2.4 Jäsenmäärä
 
Vuoden 2010 lopussa yhdistyksellä on 50 varsinaista jäsentä, 2 kunniajäsentä ja 28 kannattajajäsentä.

Vuoden 2010 jäsenmaksut olivat vuosikokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksu vuodeksi 10 €, ainaisjäsenyysmaksu 100 €, alle 15-vuotiaan jäsenmaksu vuodeksi 5 €, kannattajajäsenmaksu vuodeksi 20 € sekä ainaiskannattajajäsenmaksu 200 €.
Jäsenmaksuja maksettiin vuoden 2010 aikana yhteensä 800 euroa.

3 Toiminta

Vuoden 2010 toiminta aikajärjestyksessä:

3.1 Yhdistyksen vuosikokous ja Vuoden koltta 2010 -palkinto


Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Sevettijärvellä 24.1.2010. Vuosikokouksessa jaettiin Vuoden koltta 2010 -palkinto Satu Moshnikoffille koltansaamen kielen eteen tehdyn työn johdosta. Perustelut löytyvät sivuiltamme.

3.2 Saamen kieli kultakieli, saamen kieli käyttökieli -seminaari

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen järjesti 5.2.2010 Inarissa Saamen kieli kultakieli, saamen kieli käyttökieli -seminaarin. Saaʹmi Nueʹtt ry käytti seminaarissa puheenvuoron, jossa julkistettiin Vuoden koltta 2010 -palkinnonsaaja.

3.3 www.saaminuett.fi

Vuonna 2009 aloitetut yhdistyksen www-sivut avattiin saamelaisten kansallispäivänä 2010. Sivuston teknisen järjestelmän on suunnitellut Markus Moshnikoff, ja hän toimii myös yhdistyksen webmasterina. Layoutin on tehnyt Minna Moshnikoff. Moshnikoffit ovat sivuston pääylläpitäjät. Yhteistyönä laadittu sivuston käsikirjoitus pitää sisällään Satu Moshnikoffin ja Pauliina Feodoroffin tuottamia tekstejä. Yhdistys sai kuvalahjoituksena valokuvaaja Harri Nurmisen laajan kolttasaamelaisia kuvaavan materiaalin käyttöönsä.

Sivuston jatkuvasti päivittyvä ja eniten luettu sivusto on kolttauutiset, joiden pääkirjoittaja ja valokuvaaja on Satu Moshnikoff. Hallituksen jäsenet kirjoittavat myös uutisia sivustolle niin suomeksi kuin koltaksi.

Sivusto jakautuu neljään osaan: perustietoa kolttasaamelaisista tarjoava osio, yhdistyksen oma osio, nuorten blogi sekä kolttauutiset. Tämän lisäksi sivustolla on vieraskirja ja tapahtumakalenteri.

Kävijätiedot 1. vuoden ajalta 6.2.2010–5.2.2011

Pääsivusto www.saaminuett.fi
Käyntejä sivuilla on lähes 7500, eli noin 20 päivässä. Aktiivisin päivä on ollut julkaisupäivä 6.2.2010, jolloin on ollut 90 käyntiä. Yksittäisiä sivuja on katseltu yli 34 000 kertaa. Kävijät ovat tulleet sivuille hakukoneilla (41%), linkin kautta (31%) ja kirjoittamalla suoran osoitteen (28%).

Kolttauutiset oddaz.saaminuett.fi
Käyntejä sivustolla on lähes 9900 eli noin 24 päivässä. Aktiivisin päivä on ollut 8.4.2010, jolloin uutisissa on julkaistu juttu Saamelaisnuorten taidetapahtumasta, jota on hyvin puffattu Facebookissa ja saatu se sitä kautta leviämään. Yksittäisiä sivuja on katseltu yli 24 500 kertaa. Kävijät ovat tulleet sivuille hakukoneilla (36%), linkin kautta (24%), kirjoittamalla suoran osoitteen (9%) ja muulla tavalla (31%). Eniten luettu uutinen on ollut "Suomella ja Norjalla yhteinen huoli Näätämöjoen lohesta". Se on luettu 659 kertaa.

Kolttanuorten blogi blog.saaminuett.fi
Käyntejä sivustolla on 1600 eli noin 4,5 päivässä. Aktiivisin päivä on ollut 16.3.2010, jolloin blogi otettiin käyttöön. Yksittäisiä sivuja on katseltu yli 4700 kertaa. Kävijät ovat tulleet sivuille linkin kautta (43%), kirjoittamalla suoran osoitteen (16%), hakukoneilla (7%) ja muulla tavalla (34%). Hakukoneiden alhaista prosenttia selittää esimerkiksi se, että niillä haetaan enemmän suomen - kuin koltansaamenkielisillä hakusanoilla.

3.4 Kolttanuorten blogi Nuʹtt-i lij!

Minna ja Markus Moshnikoff pitivät 15.-16.3.2010 Sevettijärven koululla blogi-kurssin, jonka lopputuloksena syntyi nuorten oma koltankielinen blogi, Nuʹtt- i lij! Blogi löytyy osoitteesta blog.saaminuett.fi

3.5 www-sivujen päivittämiskoulutus


Minna ja Markus Moshnikoff pitivät www-sivujen päivittämiskoulutusta hallituksen jäsenille 15.–16.3.2010. Koulutus käsitteli uutisten julkaisemista sekä tapahtumakalenterin päivittämistä.

3.6 Panaman ilmastokokous


Saaʹmi Nueʹtt ry:n aloittama ilmastoyhteistyö osuuskunta Lumimuutoksen kanssa otti ensimmäisen kansainvälisen askeleensa pääsiäisen aikaan, kun Anna-Maria Feodoroff osallistui YK:n alaiseen ilmastotyöryhmän kokoukseen kolttien ja Saaʹmi Nueʹtt ry:n edustajana.  Alkuperäiskansajohtoinen työryhmä kehitteli kokouksessa metodologioita ja yhteisiä päämääriä ilmastomuutokseen sopeutumiseen ja haittavaikutuksien minimointiin sekä säätietojen keräämiseen ns. ruohonjuuritasolta. Sevettijärvi oli ehdolla yhdeksi projektin pilottialueeksi. Viemiseksi kokoukseen Anna-Maria sai Moshnikoffin Sadun valokuvia kylästä sekä koltankielistä vuodenaika-, viikonpäivä- ja kuukausisanastoa. Yksi projektin erityisistä mielenkiinnon kohteista onkin alkuperäiskansojen kieliin ja sanastoon koodautunut luonto- ja säätieto.

Anna-Marian matkakertomus on luettavissa sivuillamme Kolttauutisissa.

3.7 Kolttatoimijoiden yhteispalaveri


Kolttien kyläkokous kutsui koolle eri kolttatoimijoita. Yhteispalaveri pidettiin Sevettijärvellä 30.3.2010. Saaʹmi Nueʹtt ry:n edustajia ei päässyt paikalle, mutta yhdistys lähetti tiedotteen vuoden 2010 suunnitelluista toimista.

3.8 Kolttanuorten blogin paras lomakertomus ja lomakuva -kilpailut

Yhdistys järjesti kolttanuorten blogin kirjoittajille paras lomakertomus ja lomakuva -kilpailut. 2.6.2010 asetettuun määräaikaan mennessä tuli yksi lomakertomus sekä kolme lomakuvaa. Voittajat saivat palkinnoksi Saaʹmi Nueʹtt t-paidat.

3.9 Koltansaamenkielisen ohjelmatuotannon lisääminen YLE Sámi Radiossa-esitys


Saaʹmi Nueʹtt ry lähetti eri tahoille esityksen koltansaamenkielisen ohjelmatuotannon lisäämisestä YLE Sámi Radiossa 3.6.2010. Esitys on luettavissa sivuillamme.

3.10 Itäsaamen Atlas-kokous

Tutkija Tero Mustonen Lumimuutos Osuuskunnasta kävi esittelemässä Itäsaamen Atlas-materiaalia Sevettijärven Kirakkajärvellä 16.7.2010. Paikalla olivat Satu Moshnikoff, Tiina Sanila-Aikio ja Pauliina Feodoroff. Kokouksessa käytiin suuntaa-antava keskustelu mm. siitä, mitä materiaalia kirjassa julkaistaan, ja mitä lopulle, julkaisematta jätettävälle materiaalille tehdään. Kolttien kyläkokous käsitteli Saaʹmi Nueʹt ry:n tekemän aloitteen Atlaksen tukemisesta tapaamisen jälkeen. Itäsaamen Atlas julkaistiin Inarissa 6.2.2011 ja se käytiin viemässä Lovozeroon 7.–8.2.2011.

3.11 Kolttakulttuuriviikko ja kolttanuorten leiri – aiheenaan lohestus


Saa´mi Nue´tt ry järjesti Näätämönjoella 16.–19.7.2010 kolmannen kolttakulttuuriviikon yhdistettynä nuortenleiriin, aiheenaan lohestus. Pitkään ajatuksena kytenyt tavoite löytää vaihtoehtoisia oppimismuotoja koltansaamen kielelle toteutui tässä pilottikokeilussa, jonka kielimestareina ja opettajina toimivat Jouko Moshnikoff ja Vladimir Feodoroff. Samalla tehtiin ensimmäiset tallennukset kolttien omaa perinteisen tiedon digitaalista tietokantaa varten maastotiedosta, paikannimistöstä ja kalastukseen liittyvästä erikoissanastosta.

Saa´mi Nue´tt ry on määritellyt tärkeimmäksi tavoitteekseen perinteisen tietämyksen siirtämisen tuleville sukupolville, ja tähän päämäärään kytkeytyivät myös leirin kielityön - niin intensiivisen koltansaamenkielisen ympäristön luomisen kuin uusien kielityöntekijöiden kouluttaminen - tavoitteetkin. Kolttasaamelaisten poro- ja kalamiesten mukaan saaminen kielityöhön on kolttayhteisölle elintärkeää tilanteessa, jossa kielityötä akateemiselta pohjalta lähestyviä kielityöntekijöitä ei ole.

Kolttakulttuuriviikko ja nuortenleiri tarjosi niin osallistujille kuin järjestäjille korvaamattomia opetuksia siitä, kuinka tämänkaltaista metodia tulisi eritasoisille koltansaamea opiskeleville soveltaa. Lopputulema on, että maastossa tapahtuvat intensiivikurssit toimivat parhaiten henkilöille, joilla on passiivinen kielitaito, mutta jotka tarvitsevat viimeisen sysäyksen kielen aktiiviseen tuottamiseen. Koltansaamea hyvin taitaville, suomea äidinkieltä puhuville osallistujille tämänkaltainen opetus taas tarjoaa mahdollisuuden oppia hyvinkin sofistikoitunutta sanastoa. Täysin ummikoille metodi tarjoaa, opiskelijan motivaatiosta riippuen, mahdollisuuden oppia päivittäin käytetyt perusfraasit (”tule syömään, hae vettä, tule tänne, auta”) ja parhaassa tapauksessa herätyksen omasta kulttuuriperimästään. Kun kaikki muut nauravat koltankielisille jutuille, voi motivaatio oppia ymmärtämään kieltä olla kovakin.

Leirin ohjelma

Osallistujat kokoontuivat 16.7. perjantaina Kirakkajärvelle Porotila Toini Sanilaan, jossa valmistauduttiin reissua varten käymällä läpi reissun tavoitteet ja koltansaamen pika-alkeet.  Matkaa viriteltiin desinfioimalla kalastusvälineet sekä tutustumalla kanssamatkustajiin.

Lauantaiaamuna lähdettiin kävellen Jänispään yli kohti Pyöreääsuvantoa. Kaksi mönkijää vei suurimman osan tarvittavista tavaroista. Matkalla tutustuttiin ympäröivään seutuun ja maisemaan kielimestarin avulla. Ja opiskelu jatkui tiiviisti jokirantaan saavuttaessa. Leiri löysi paikkansa Pyöreäänsuvantoon Vladimirin kalakämppään, jonka rakennustyöt hän on 18-vuotiaana aloittanut.

Koko elämänsä Näätämönjoella kulkeneet miehet kertoivat, niin koltaksi kuin suomeksi, lukemattomia kertomuksia tuleville kalastajille aiemmin rantoja kulkeneista, ja jakoivat omaa tietämystään siitä, millainen on Näätämönjoki. Lisäjännitystä tilanteeseen toi inarinsaamelainen kova kalamies, Näätämönjokeen vasta tutustuva Leo Aikio. Pääsimme seuraamaan vaikuttavia keskusteluja, kun Leo omalla kalavedenlukutaidollaan aprikoi parhaita ottipaikkoja Vladimirin ja Joukon myhäillessä vieressä. Sääskisin kesä sitten vuoden 2000 takasi sen, että paikoillaan ei kauaa pysytty. Vaaput, lusikat, lipat sekä perhot lentelivät, tärppejäkin oli, mutta alamittarajan ylittävää kuningaskalaa ei rannalle asti kukaan kovasta yrityksestä huolimatta saanut, vaikka jokivartta pitkin kuljettiin ylös ja alas.

Kolme nuorta otti osaa nuortenleirille ja kaksi aikuista taas kulttuuriviikolle. Mukana oli myös kaksi kielimestaria, tallentaja ja kolme henkilöä järjestäjän taholta.

Reissu onnistui mukavasti ja antoi arvokkaan kokemuksen metsäreissun järjestämisestä.
Reissun järjestäjät totesivat, että tämä kielen siirtämis- ja oppimismetodi on mitä parhain käytettäväksi myös tulevaisuudessa, ja sen edelleen kehittäminen vastaamaan erilaisia maastokohteita, aihepiirejä ja kohderyhmiä on paikallaan. Sääolosuhteiden arvaamattomuudesta huolimatta maastosanaston ja -tarinoiden tallennus myöhempää käyttöä varten oli osa reissua, ja siitä vastasi onnistuneesti ammattitaidolla Antti Tenetz.

Lopputulema

Kovasta ennakkotiedotuksesta huolimatta leirin osallistujamäärä jäi pieneksi, mutta samalla koltansaamen, kuten muidenkin pienten kielien, elvytystyön konkretia kiteytyi: tarvitaan ruohonjuurityötä henkilö henkilöltä tilanteessa, jossa kaikki tuntevat toisensa. Saa´mi Nue´tt pyrkii jatkossakin suuntaamaan resurssinsa henkilöihin, joilla on todellinen motivaatio kielen ja kulttuurin elvyttämiseen ja eteenpäin siirtämiseen.

3.12 Sevettijärven koltansaamen kielipesä

Sevettijärven koltansaamen kielipesä aloitti toimintansa Suomen kulttuurirahaston avustuksen turvin. Koltansaamen kielipesän työntekijä, Katja Sanila, aloitti työnsä elokuun puolivälissä kohentamalla kielitaitoaan, valmistamalla tilat käyttökuntoon, tiedottamalla toiminnasta ja suunnittelemalla tulevaa toimintaa. Varsinainen toiminta alkoi lokakuun alussa.

Koltansaamen kielen kielipesä toimii Sevettijärven koulun tiloissa. Kaikki kielipesässä tapahtuva
toiminta tapahtuu koltansaamen kielellä ja toimintaa suunniteltaessa mukaillaan saamelaista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Toiminta toteutetaan kerhotoimintana, jolloin myös vanhemmilla ja isovanhemmilla on mahdollisuus olla toiminnassa mukana. Toiminta on maksutonta.

Kielipesässä tutustutaan kulloinkin vallitsevan vuodenajan mukaan perinteisiin töihin ja luonnonilmiöihin. Kielipesä oli avoinna maanantaista perjantaihin kello 8.00–16.00, lisäksi kerhoajoista normaalin toiminta-ajan ulkopuolella pystyi neuvottelemaan kielipesän työntekijän kanssa.

Kielipesällä on Sevettijärven koululla oma luokkahuone, jossa on kevyt keittiövarustus sekä lasten lepohetkiä varten kaappisängyt. Lisäksi kielipesän käytössä on koulun liikuntasali. Kielipesässä tarjottiin lapsille aamupala kello 8.00, lounas kello 10.30 ja välipala kello 13.30. Myöhään oleville lapsille tarjottiin vielä välipala klo 16.00, mikäli oli tarvetta. Päivälepo oli kello 11.30-13.30.

Sevettijärven koulun pihapiiri tarjoaa ainutlaatuisen kieliympäristön, sillä samassa pihapiirissä ovat niin vanhukset, työikäiset, koululaiset kuin alle kouluikäiset lapsetkin. Kielipesän toimintaympäristö tukee varhaiskasvatusta sekä koltansaamen kielen ja kulttuurin siirtämistä, koska kaikki koulun työntekijät ja perusopetuksessa olevat lapset ovat sitoutuneita ja
motivoituneita koltansaamen kielen käyttöön. Etenkin koululaiset ovat paljon tekemisissä kielipesän lasten kanssa.

Syksyn 2010 teemoina ovat olleet paikallinen ympäristö, perinteiset elinkeinot sekä käsityötaidot, jotka on yhdistetty mielekkääksi toiminnaksi.

Kielipesätoiminnassa oli syksyn aikana mukana yksi lapsi sekä iltapäiväkerhotoiminnassa kolme lasta. Lasten läsnäolopäiviä kertyi 175.

3.13 Kolttakulttuuriviikko – aiheenaan koltansaamen kieli

Saaʹmi Nueʹtt ry järjesti Sevettijärvellä 20.–23.9.2010 kolttakulttuuriviikon aiheesta koltansaamen kieli. Viikko järjestettiin yhteistyössä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kanssa. Kolttakulttuuriviikkoja on järjestetty aikaisempina vuosina eri teemoista ja kielen valitseminen teemaksi olikin luonnollinen jatkumo. Kolttakulttuuriviikko alkoi erikoistutkija Eino Koposen opetuksella ja päättyi Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaariin. Raportti kulttuuriviikosta löytyy sivuiltamme.

3.14 ”Kielâkappeer, ǩiõllkeäʹpper, giellagahpir” -kielileiri

”Kielâkappeer, ǩiõllkeäʹpper, giellagahpir” -kielileiri järjestettiin Porotila Sanilassa Sevettijärven Kirakkajärvellä 24.–26.9.2010. Leiri oli tarkoitettu inarin-, koltan-, ja pohjoissaamenkielisille perheille, joilla on alle 12-vuotiaita lapsia. Leiristä tiedotettiin saamenkielisessä mediassa ja Lapin paikallislehdissä. Ilmoittautumisia tuli runsaasti ja kaikki halukkaat eivät mahtuneet mukaan. Leirille osallistui yhteensä 17 perhettä (20 aikuista ja 32 lasta). Suurin osa lapsista oli alle kouluikäisiä. Perheistä kymmenen oli Inarin kunnasta, kuusi perhettä Utsjoen kunnasta ja yksi perhe Sodankylän Vuotsosta. Perheistä 14 oli pohjoissaamenkielisiä, kaksi inarinsaamenkielistä ja yksi koltansaamenkielinen perhe.

Leirillä oli ohjelmaa kolmella saamenkielellä, lapsille oli rakennettu esimerkiksi seikkailurata luontoon, jossa oli tehtäviä kolmella saamenkielellä. Lisäksi ohjelmassa oli musiikki-, käsityö-, liikunta-, luonto- ja katrillityöpajat. Leirin lopputilaisuus järjestettiin Sevettijärven ortodoksisessa kirkossa, jossa rukoushetken piti Erkki Lumisalmi.

Työpajojen ohjaajina toimivat Åse Margget Holm, Aslak Paltto ja Seija Sivertsen. Lisäksi useat leirille osallistuvat vanhemmat antoivat panoksensa ohjelmaan ohjaamalla tai avustamalla työpajojen ohjauksessa. Leirille palkattiin myös kolme avustajaa, joiden tehtävänä oli leikittää ja valvoa lapsia vanhempien apuna.

Leiri järjestettiin saamelaislasten vanhempien toiveesta. Leirin pääjärjestäjät olivat Anarâškielâ servi ry, Sámi Siida ry ja Saaʹmi Nueʹtt ry, käytännön järjestelyistä vastasi vanhempien työryhmä, jossa oli edustajia eri saamelaisseuroista. Työryhmään kuului: Áile Aikio, Anne Kirste Aikio, Heidi Kitti, Suvi Kivelä, Anna Morottaja, Tiina Sanila-Aikio, Erika Sarivaara ja Sari Valkonen. Lisäksi työryhmään kuului saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen vs. toiminnanohjaaja Saara Alakorva.

Leirin tavoitteena oli mm. vahvistaa saamenkielen asemaa perheiden kotikielenä, edistää eri saamenkieliryhmien keskinäistä yhteistyötä sekä tukea alueen perinteistä monikielisyyttä. Leiri onnistui tavoitteissaan suhteellisen hyvin, leirillä puhuttiin pelkästään saamenkieliä ja kannustettiin oppimaan eri saamenkieliä. Koltansaamenkielisiä ja inarinsaamenkielisiä perheitä ei osallistunut leirille niin paljon kuin oli suunniteltu, mutta leirin ohjelman toteutuksessa kaikki kolme kieltä huomioitiin tasavertaisesti.  

Leiriä rahoittivat saamenkielineuvosto, Inarin kunta, Inarin seurakunta, Saamelaiskäräjät (musiikkikeskus, elokuvakeskus ja lastenkulttuurikeskus) ja useat saamelaisyhdistykset (mm. Anarâškielâ servi ry, Sámi Siida ry, Suoma Sámi Nuorat ry, Saaʹmi Nueʹtt ry)

3.15 Yhdistystoiminta tärkeänä osana elävää saamelaiskulttuuria -seminaari


Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta järjesti saamelaisyhdistyksille Yhdistystoiminta tärkeänä osana elävää saamelaiskulttuuria –seminaarin Inarissa 26.-27.11.2010. Seminaari käsitteli yhdistyksen taloutta ja hallintoa. Eri rahoittajat esittelivät rahoitusmahdollisuuksiaan. Saaʹmi Nueʹtt ry:stä paikalla oli varapuheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

3.16 Rajaseutuliiton myöntämä tunnustus


Rajaseutuliitto myönsi 6.12.2010 Saaʹmi Nueʹtt ry:lle tunnustuksen hyvästä yhdistystoiminnasta. Rajaseutuliitto näki Saaʹmi Nueʹtt ry:n työn kolttakulttuurin eteenpäinsiirtäjänä tärkeänä ja koko Suomen kulttuurimiljöötä rikastuttavana.

3.17 Neuvottelut saamelaisten kieli- ja kulttuuripesien toiminnan rahoituksesta vuonna 2011

Tiina Sanila-Aikio edusti Saaʹmi Nueʹtt ry:tä 13.12.2010 ja 21.12.2010 pidetyissä kielipesätoiminnan rahoitusneuvotteluissa.

4 Talous

4.1 Myönnetyt kulttuuriavustukset ja varainhankinta

Yhdistykselle myönnettiin kulttuuriavustuksia seuraavasti:
•    Toiminta-avustusta myönnettiin Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahasta 4500 euroa.
•    Kolttanuortenleiriä varten myönnettiin projektiavustusta Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahasta 3000 euroa ja Saamelaisneuvoston kulttuurimäärärahasta 3000 euroa.
•    Sevettijärven koltansaamen kielipesän aloittamis- ja toimintakuluihin myönnettiin avustusta Suomen kulttuurirahastolta 30 000 euroa, josta siirrettiin 3766,15 euroa vuodelle 2011.
•    Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon näkökulmasta -selvityksen tekemiseen myönnettiin valtionavustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöstä 10 000 euroa. Raha palautetaan käyttämättömänä, sillä selvitystyöhön lupautunut henkilö ei ottanut työtä vastaan.

Yhdistys sai lisäksi tuloja seuraavasti:
•    jäsenmaksutulot 800 euroa
•    satunnaiset tulot 20 euroa

4.4    Yhdistyksen työntekijät, lakisääteiset vakuutukset ja palkanmaksu vuonna 2010

Saaʹmi Nueʹtt ry on maksanut palkkaa kuudelle työntekijälle vuonna 2010. Yksi työntekijöistä on vakituinen. Työntekijöiden lakisääteiset tapaturmavakuutukset on otettu vakuutusyhtiö Pohjolasta. Työeläkevakuutusmaksut on maksettu Eteralle ja Ilmariselle. Yhdistyksen palkanlasku on hoidettu sekä palkka.fi-palvelun kautta että ostopalveluna WasaTilit oy:ltä.

5 Lopuksi

Vuosi 2011 oli työntäyteinen: monet yhdistyksen alkutaipaleella haaveillut päämäärät toteutuivat vauhdilla, joka yllätti hallituksenkin. Samanaikaisesti muutkin toimijat ovat aloittaneet suuria koko kolttakansaan vaikuttavia hankkeita, kuten Saamelaisalueen koulutuskeskuksen hallinnoima Kolttasaamelainen kulttuuri yli rajojen -hanke sekä valmistumaisillaan oleva Neidenin itäsaamelainen museo. Päällekkäisen turhan työn välttämiseksi olemme käyneet paljon keskustelua omasta identiteetistämme kolttatoimijana: mitä paikkaa me pelaamme? Yhdistys on viimeistään kuluneen vuoden aikana joutunut - tai saanut - kasvaa lapsenkengistään raskaamman sarjan tekijäksi: yhdistyksellä on nyt vakituinen työntekijä ja jokapäiväistä toimintaa kielipesässä.
Saaʹmi Nueʹtt ry on profiloitumassa nopeatoimiseksi ruohonjuuritason kulttuurityöntekijäksi, jonka pääpainopiste on konkreettisessa kielityön ja perinteisen tiedon edistämisessä. Vuoden 2010 kohokohdiksi voidaan nähdä kielipesätoiminnan aloittaminen Sevettijärvelle sekä Koltansaamen kielen tulevaisuus -seminaarin järjestämisen. Toimintamme on ottanut ensimmäisen askeleensa kohti maastoa heinäkuisella lohileirillä. Tällä polulla jatkamme.

Toimintakertomuksen 2010 vakuudeksi


Pauliina Feodoroff        Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja               varapuheenjohtaja

 

 
Toimintakertomus 2009

1. Yleistä


Saa´mi Nue´tt on toistaiseksi ainoa kolttasaamelainen kulttuuriyhdistys, ja se on perustetttukemaan omalla työllään ikimuistoisista ajoista peräisin olevan kolttien hallinnon eli kyläkokouksen työtä ja tavoitteita.

Yhdistyksemme tarkoitus on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville, koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen, kolttakansan yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä toimia siten, että kolttasaamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan lisääntyy.

Yhdistyksemme pääasiallinen toiminta-alue on kolttien perinteinen asuinalue Suomessa, Venäjällä ja Norjassa, mutta yhdistys voi toimia myös koltta-alueen ulkopuolella.
    
Saa´mi Nue´tt -yhdistys perustettiin vastaamaan aktiivisten kulttuurityöntekijöiden työskentelymahdollisuuksien tarpeeseen. Saa´mi Nue´ttin perustava kokous pidettiin Sevettijärvellä 1.11.2006, ja 2009 oli yhdistyksemme neljäs toimintavuosi.

 

2. Toimijat ja toiminta

2.1 Hallitus
Yhdistyksemme vuosikokous järjestettiin Ivalossa 15.3.2009. Koska tilinpäätös ei ollut valmistunut vuosikokoukseen mennessä, järjestettiin Sevettijärvellä jatkovuosikokous 31.5.2009.  Ivalon kokouksessa paikalla oli 8 yhdistyksen jäsentä, Sevetin jatkokokouksessa 5 jäsentä.

Hallituksemme toimijoiksi valittiin 15.3.2009 kaudelle 2009-2010 puheenjohtajaksi Pauliina Feodoroff,  varapuheenjohtajaksi Heini Wessin, jäseniksi Minna Moshnikoff, Seija Sivertsen ja Elina Vuoti. Varajäseniä ovat Mervi Semenoff, Marjo Semenoff ja Eila Rimpiläinen. Sihteeri-rahastonhoitana jatkoi Marja Suojoki-Gauriloff.

Maaliskuussa valittu hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana kolme kertaa puhelimitse. Sen lisäksi kiireellisiä päätöksiä on  tehty sähköpostitse. Vuoden 2008 aikana valittu hallitus kokoontui vuoden 2009 aikana puhelimitse kerran.
Hallituksen jäsenet ja muut toimijat ovat vuoden 2009 pitäneet useita työpalavereita, erityisesti Sevettijärven 60-vuotisasuttamisen juhlallisuusjärjestelyissä.


2.2 Jäsenmäärä
Vuoden 2009 alussa yhdistyksellä oli jäseniä 39, kunniajäseniä 2 sekä kannattajajäseniä 22.

Vuoden 2009 aikana jäsenmaksut olivat vuosikokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksu vuodeksi 10 €, ainaisjäsenyysmaksu 100 €, alle 15-vuotiaan jäsenmaksu vuodeksi 5 €, kannattajajäsenmaksu vuodeksi 20 € sekä ainaiskannattajajäsenmaksu 200 €.
Jäsenmaksuja maksettiin vuoden 2009 aikana yhteensä 420  euroa.


2.3 Toiminta
Toimintamme rahoitettiin Saamelaiskäräjien kulttuurimäärärahasta toiminta-avustuksena sekä projektitukina, sekä Saamelaisneuvoston kulttuurimäärahan projektitukena.

2009 toiminta-avustuksemme oli 6000 euroa, ja projektiavustuksina olimme saaneet 2000 euroa kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlallisuusjärjestelyihin, sekä edelliseltä vuodelta siirrettynä 5000 euroa Saamelaiskäräjiltä kolttakulttuuriviikon järjestämistä varten, sekä 5000 euroa Saamelaisneuvostolta nuortenleirin järjestämistä varten. Yhdistys palkkasi vuoden 2009 aikana Minna Moshnikoffin toteuttamaan verkkosivujamme sekä kesätyöntekijäksi Heini Wesslinin yhdessä Neidenin itäsaamelaisen museon ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa nuortenleirin järjestämiseen, männynjuurinuottakurssivastaavaksi sekä Sevettijärven 60-vuotisjuhlien käsityönäyttelyn toteuttamiseen.

Seuraavassa vuoden 2009 toimia:

Kolttaelokuvat
Inarin kansalaisopisto ja Saa´mi Nue´tt järjestivät heti vuoden 2009 alkuun Kiertävän kinon koltta-elokuvatapahtumat Sevettijärvelle ja Nellimiin Marja Suojoki-Gauriloffin toimiessa puuhanaisena. Elokuvatapahtumat olivat jälleen menestys. Arkistojen aarteina oli tällä kertaa todellinen helmi, Elämää Suonikylästä -dokumenttielokuva vuosilta 1938-41, jonka Suomen kulttuurirahasto julkaisi 2008 sarjassaan Isien työt. Lisäksi ohjelmassa olivat keväällä 2007 sevettijärveläiskoululaisten Saamelaiskäräjien projektissa tekemät lyhytelokuvat.


Vuosikokoukset Ivalossa ja Sevettijärvellä
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Ivalossa ortodoksisella seurakuntasalilla 15.3.09 ja jatkovuosikokous pidettiin Sevettijärvellä ortodoksisella seurakuntasalilla 31.5.09. Vuosikokouksissa vahvistettiin vuoden 2008 tilinpäätös ja toimintakertomus, hyväksyttiin vuoden 2009 ja vuoden 2010 alustavat toimintasuunnitelmat ja talousarviot. Tämän lisäksi hyväksyttiin 19. Saamelaisten konferenssin antama Rovaniemen julistus, joka on Suomen saamelaisten keskusjärjestön SSG:n jäsenyyden edellytys. Vuosikokous keskusteli myös ENPI-hankkeesta, Utsjoki Sámi Siidan lehtiyhteistyötarjouksesta sekä yhteistyön aloittamisesta Lumimuutos Osuuskunnan kanssa. Keskustelua käytiin myös tulevista Sevettijärven asuttamisen 60-vuotisjuhlista. Kokouksissa oli kahvi- ja teetarjoilu sekä pientä evästä.


Nettisivut
Minna ja Markus Moshnikoff ovat yhdessä Satu ja Jouni Moshnikoffin sekä Pauliina Feodoroffin kanssa saaneet yhdistyksen www.saaminuett.fi-sivut julkaisukuntoon saamen kansan päivään 6.2.2010 mennessä. Valokuvaaja Harri Nurminen lahjoitti yhdistyksen käyttöön toistasataa vuosikymmenien aikana ottamaansa valokuvaa. Tekstilahjoituksia sivustolle on tähän mennessä tullut myös Eija Ojanlatvalta, Lumimuutos Osuuskunnalta sekä Irja Jefremoffilta.

Weaving the Saami Nets -työpaja
Toukokuun viimeisellä viikolla järjestettiin porotila Sanilassa Saamelaisneuvoston, Lumimuutos-osuuskunnan sekä Saa´mi Nue´tt ry:n yhteistyönä Barentsin sihteeristön rahoittama Weaving the Saami Nets-työpaja, jonne oli kutsuttuna poronhoitajia Kuolan niemimaalta. Työpajan tarkoitus oli vaihtaa kokemuksia niin historiallisesta kuin tämänhetkisestä maankäytöstä Kuolassa ja herättää henkiin ikiaikainen juuriköydestä tehdyn käpälänuotan tekotaito. Työpajassa yhdistyksemme huolehti juuriköyden tekemisen pähkäilystä: nostimme yhdessä niin männynjuuria köydeksi kuin koivunjuuria parkiksi. Keittelimme kuorittuja ja halottuja juuria lipeäliuoksessa sekä teimme testipunoksia. Työpajan aikana järjestimme myös yhteisen illanvieton sevettiläisten ja venäläisten vieraiden kesken. Kävimme myös Norjan Näätämössä katsomassa käytössä olevaa käpälää ja käpälänheittopaikkaa sekä vierailimme rakenteilla olevassa itäsaamen museossa. Seija Sivertsen toimi oppaanamme Näätämössä. Yhdistyksestä työpajaan osallistuivat Pauliina Feodoroff, Seija Sivertsen, Heini Wesslin, Marja Suojoki-Gauriloff sekä Elle Valkeapää. Kesätyöntekijämme Heini Wesslin jatkoi köyden punomista nila-aikaan juurennostolla, ja yhteisellä koivuntuhkan ja koivunjuuriparkin keittopäivällä Sevettijärven perinnetalolla käsityömestari Matleena Fofonoffin johdolla elokuun alussa.                         

Kolttien asuttaminen Sevettijärvelle ja Nellimiin 60-vuotta  sekä Sevetin koulun 60-vuotisjuhlallisuudet elokuun 28.–30.2009 Nellimissä ja Sevettijärvellä

Usean kolttatoimijan juhlatoimikunta (Kolttien kyläkokous, Kolttakulttuurisäätiö, Saa´mi Nue´tt ry, Näätämön kyläyhdistys ry, Sevettijärven koulu, Sevetin peurat sekä Lapin ortodoksinen seurakunta) järjesti kuluneen syksyn aikana Sevettijärvelle ja Nellimiin 60-vuotisjuhlallisuuksia.

60-vuotisjuhlavuosi jakaantui kuukausittaisiin tapahtumiin, ja huipentui varsinaiseen juhlaan elokuun 28.-30. 2009 Nellimissä ja Sevettijärvellä, jonka yhteydessä oli myös Trifon Petsamolaisen pyhiinvaellusjuhla. Sevettijärven pääjuhla oli historiallisesti koltankielinen, tulkattuna suomeksi. Saa´mi Nue´tt osallistui juhlajärjestelyihin kesätyöntekijänsä voimin- Heini Wesslin kokosi yhdessä Satu Moshnikoffin kanssa Sevettiin kolttakäsityönäyttelyn ja vastasi myös kuvataide- sekä Harri Nurmisen ja Satu Moshnikoffin valokuvanäyttelyjen järjestelyistä yhdessä Sadun ja avustajien kanssa. Juhlat olivat suuri voimainponnistus sevettiläisiltä ja etenkin Sevettijärven koululta.

Vuoden koltta 2009 palkinto
Sevettijärven pääjuhlan iltaosuus alkoi vuoden koltta 2009 -palkinnon jakamisella. Palkinnon vastaanotti käsityömestari Matleena Fofonoff. Palkinnoksi Matleena sai silkkihuivin, diplomin, Tanja Sanilan "Matleena ja käsityöt" -aiheisen taulun sekä kukkia. Palkinnon luovuttivat koltaksi Seija Sivertsen ja suomeksi Pauliina Feodoroff Heini Wesslinin avustamina. Helsingin Sanomat uutisoi Matleenan palkinnosta puolen sivun jutulla.

Nuorten leiri Luujärvellä ja Murmanskissa 19.–22.11.
Kolttasaamelaisten nuortenleiri oli tarkoitettu pidettävän jo vuonna 2008. Järjestäjien resurssipulasta johtuen se suunniteltiin toteutettavan 2009, ja yhdistys anoi kulttuurimäärähän siirtoa tätä tarkoitusta varten. Alkuperäisen suunnitelman mukaan leiri oli tarkoitus järjestää Luujärvellä 17.– 20.6.2009 pidettävien Karhu-festivaalien yhteydessä, jonne  yhdistys oli saanut kutsun. Leirin järjestämisen vaatimuksena oli vähintään viiden nuoren osallistuminen. Osallistujia ilmoittautui kuitenkin vain kaksi, joten leiri jouduttiin siirtämään syyskuulle.

Seuraava yritys järjestää leiri oli 10.–13.9.2009. Tällä kertaa ilmoittautuneita nuoria oli yhdeksän ja kaikki olivat kolttasaamelaisia, jotka asuivat ympäri Lapin lääniä. Leirinvalvojiksi oli määrä lähteä Tanja Sanila Rovaniemeltä, Heini Wesslin Kaamasesta ja Marja Suojoki-Gauriloff Sevettijärveltä, jonka tehtävänä oli toimia myös tulkkina sekä oppaana. Lukuisista yhteydenotoistamme huolimatta Luujärveltä ei saatu vastausta siihen, sopisiko ajankohta heille.
Leiriajankohta siirtyi jälleen.

Kolttasaamelaisten asuttamisen 60-vuotisjuhlissa yhdistys sai kutsun osallistua Luujärvellä 20.–21.11.2009 järjestettävään ”The Rainbow on The Snow”- nuorten festivaaleille. Samat nuoret, jotka olivat ilmoittautuneet syyskuussa, olivat edelleen halukkaita osallistumaan uuden ajankohdan saaneeseen leiriin. Myös valvojat tulisivat olemaan samat. Kuskiksi varattiin Lauri Tammela.

Viikolla 46 yhdistys sai viestin festivaalijärjestäjiltä, että ”The Rainbow on The Snow” olisi siirretty pidettäväksi 11.–12.12.2009 maailmanlaajuisen H1N1- epidemian vuoksi. Viisumit ja kuljetus oli kuitenkin jo hankittu, joten leiri sovittiin pidettäväksi 19.–21.11.2009. Marja Suojoki-Gauriloff selvitti Lapin lääninhallitukselta ja ulkoministeriöltä, että Murmanskin alueella on yhtä todennäköistä tai epätodennäköistä saada H1N1- tartunta kuin Suomessakin. Nuorten vanhemmat tietysti harkitsivat tahoillaan voivatko nuoret lähteä matkaan. Kaikki yhdeksän ilmoittautunutta osallistuivat leiriin.

Leirin osallitujat olivat Almira Gerasimoff, Anna-Katariina Feodoroff, Leena Fofonoff, Tinja Semenoff, Sonja Hammar, Emmi Kemppainen, Petteri Feodoroff, Aaro Fofanoff ja Ville-Riiko Fofanoff.

Victor Steffenssenin vierailu / perinteisen tiedon keräämismetodin ja tietokannan esittely
Yhteistyö Lumimuutos Osuuskunnan kanssa jatkui joulukuun ensimmäisellä viikolla, kun Australian aboriginaali Victor Steffenssen tuli Saa´mi Nue´ttin vieraaksi 1.-12.12. Hän esitteli perinteisen tiedon keräämismetodin, jota on toteutettu 19 omassa yhteisössä. Steffenssen kertoi kerätyn tiedon järjestämisestä yhteisön omaan sisäiseen tietokantaan. Steffenssen vieraili myös Sevetin koululla. Yhdistyksestämme Victorin tapasivat Pauliina Feodoroff, Seija Sivertsen, Heini Wesslin, Marja Suojoki-Gauriloff sekä Tiina Sanila-Aikio.

Jatkoyhteistyöstä Steffenssenin kanssa sovittiin. Vierailu oli Lumimuutos osuuskunnan rahoittama.

Kielipesän uudenvuoden tervehdys
Yhdistyksemme hankki Ivalon koltansaamen kielipesälle uudenvuodenlahjaksi sisnanahan, punaista verkaa, suonilankaa sekä äimiä.

Vuosikokouksessa hyväksytystä toimintasuunnitelmasta jäi toteutumatta kolmas kolttakulttuuriviikko Nellimiin aiheenaan koltankieli. Viikko oli tarkoitus järjestää marraskuun toisella viikolla, mutta puheenjohtajan resurssit eivät riittäneet järjestävien voimien kokoamiseen. Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan jo kertaalleen siirtämä raha täytyy palauttaa, eikä yhdistys voi anoa sen siirtoa enää toistamiseen vuodelle 2010.

 

3. Talous

Vuoden 2009 kulut aloittain ovat seuraavat: Hallinnon kulut 3182,69 €, toiminnan kulut 9982,75 € sekä satunnaiset kulut 0,05 €. Jäsenmaksutuottoja kertyi seuraavasti: jäsenmaksut 170,00 € ja kannatusjäsenmaksut 250,00 €. Saamelaiskäräjät myönsi Saa´mi Nue´tt ry:lle toiminta-avustusta 6000,00 € sekä projektitukea kolttien asuttamisen 60-vuotisjuhlajärjestelyjä varten 2000,00 €. Saamelaiskäräjät myönsi vuonna 2008 projektitukea kolttakulttuuriviikon järjestämiseen 5000,00 €, joka siirrettiin vuodelle 2009. Avustusta ei käytetty vuoden 2009 aikana ja se palautetaan saamelaiskäräjille. Saamelaisneuvosto myönsi vuonna 2008 kolttanuorten leiriä varten 5000,00 €, joka siirrettiin vuodelle 2009. Avustus käytettiin vuoden 2009 aikana.

23.1.2010 päivätty tuloslaskelma ajalta 1.1.-31.12.2009 näyttää ylijäämää 254,61 euroa sekä 23.1.2010 päivätyn taseen ajalta 31.12.2009 vastaavaa ja vastattavaa näyttävät loppusummaa 7210,59 euroa.

 

4. Lopuksi


Vuosi 2009 on ollut yhdistykselle ikään kuin nahkan luomisen vuosi - toiminta on lähtenyt uudelleen käyntiin hiljaisen 2008 vuoden  jälkeen, ja muuttanut hieman painopisteitään ja toimintatapoja suhteessa yhdistyksen toimeliaimpaan vuoteen 2007. Tähän vaikuttaa ehkä eniten monen kolttatoimijan aktivoituminen: Sevetin 60-vuotisjuhlallisuudet eivät olleet ainoa jättiponnistus kolttaheimolta, sen lisäksi Näätämön kyläyhdistys ry järjesti mm. pitkän tauon jälkeen porokisat Sevettiin. Myös Saamelaisalueen koulutuskeskus on panostanut Sevettin hankkimalla runsaasti käsityökoneita kylätyöpajaan Sevettijärven koululle ja järjestämällä myös yhdistyksemme ehdottamia kursseja. Kolttakulttuurisäätiö ja Neidenin itäsaamelaismuseo ovat myös päämääriltään yhteneväisiä edellisiin toimijoihin katsottuna, ja kaikki edellä mainitut toimijat ovat järjestäytyneet ja hakeneet toimintaresursseja vuonna 2009.

Yhdistyksemme on pyrkinyt keskittymään perinteisen tiedon palauttamisen ruohonjuurityöhön.
Toimintakertomus on tuotu hyväksytettäväksi vuosikokouksessa 24.1.2010 Sevettijärvellä.


Toimintakertomuksen 2009 vakuudeksi


Pauliina Feodoroff
puheenjohtaja

 

 
Toimintakertomus 2008

 1. Yleistä

Saa´mi Nue´tt -yhdistyksen perustava kokous pidettiin Sevettijärvellä 1.11.2006. Yhdistyksen tarkoituksena on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville, koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen, kolttakansan yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä toimia siten, että kolttasaamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan lisääntyy.

Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on kolttien perinteinen asuinalue Suomessa, Venäjällä ja Norjassa, mutta yhdistys voi toimia myös koltta-alueen ulkopuolella.

Saa´mi Nue´tt -yhdistys perustettiin vastaamaan aktiivisten kulttuurityöntekijöiden työskentelymahdollisuuksien tarpeeseen.

Vuosi 2008 oli Saa´mi Nue´ttin kolmas toimintavuosi, ja sen aikana koettiin puheenjohtajavaihdos ja toiminnan jäädyttäminen minimitasolle. Tiina Sanila-Aikio jätti jälkeensä hyvin hoidetun yhdistyksen, jonka suurin haaste on jatkuvuuden turvaaminen pienen kansan henkilöresurssien ollessa äärimmäisen rajalliset. Vuosi 2008 oli myös saamelaiskonferenssivuosi, jonka pääjärjestelyvastuullinen uusi puheenjohtaja Pauliina Feodoroff oli. Vuosikokouksessa 2008 tehtiinkin päätös, että yhdistyksen toiminta käynnistyy täydellä voimalla vasta saamelaisten 19. konferenssin jälkeen, joka oli Rovaniemellä 29.-31.10.2008.

 

2. Hallinto ja toiminta

2.1 Hallitus

Yhdistyksen vuosikokous Sevetissä 27.4.2008 valitsi hallituksen vuodeksi 2008. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ulkopuoleltaan sihteeri-rahastonhoitajan.

Pauliina Feodoroff, puheenjohtaja (Keväjärvi/Helsinki)
Seija Sivertsen, varapuheenjohtaja (Neiden)
Minna Moshnikoff, jäsen (Espoo/ Sevettijärvi)
Elina Vuoti, jäsen (Keväjärvi)

Mervi Semenoff, varajäsen (Sevettijärvi/Ivalo)
Merja Fofonoff, varajäsen (Inari)

Marja Suojoki-Gauriloff, sihteeri-rahastonhoitaja (Sevettijärvi)

Vanha hallitus piti vuoden 2008 aikana yhden puhelinkokouksen, ja uusi hallitus on pitänyt vuoden 2008 aikana vain yhden sähköpostikokouksen: vuosikokousessa päätettiin, että yhdistyksen toiminta minimoidaan marraskuuhun 2008 asti, kunnes saamelaisten 19. konferenssi on takanapäin. Tämä päätös tehtiin, koska vastavalittu puheenjohtaja oli päävastuullinen konferenssijärjestelyistä, eikä kukaan muu kerennyt ottaa yhdistystä hoidettavakseen. Vuosikokouksessa sovittiin myös, että toiminta käynnistyy uudelleen vuonna 2009.

Tänä aikana hallituksen jäsenet ovat kuitenkin pitäneet keskenään työpalavereja sekä osallistuneet muihin Saa´mi Nue´tt ry:n yhteistyötä koskeviin kokouksiin. Näistä lisää 2.4 Toiminta -kohdassa.

 

2.2 Jäsenmäärä

Vuoden 2008 alussa yhdistyksellä oli jäseniä 39, kunniajäseniä 2 sekä kannattajajäseniä 22.

 

2.3 Toiminta

Yhdistyksen vuoden 2008 pääasialliset toimet olivat internet-sivustomme www.saaminuett.fi rakentaminen ja saamelaisten 19. konferenssiin osallistuminen. Sen lisäksi yhdistys 

– osallistui kolttakulttuuriviikon suunnittelutyöryhmään
– osallistui Sevettijärven asuttamisen 60-vuotisjuhlatoimikunnan työskentelyyn
– teki aloitteen Saamelaisalueen koulutuskeskukselle sanikurssista Sevettijärvelle
– antoi lausunnon Näätämön kyläyhdistykselle kyläkyselylomakkeesta
– antoi lausunnon opetusministeriölle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta annetun lain
– uudistamisen selvittämisee
– haki Suomen saamelaisten keskusjärjestön jäsenyyyttä ja osallistui uutena jäsenenä SSG:n vuosikokoukseen
– antoi esityksen Inarin kunnalle koltansaamenkieliseen kielipesään/ päivähoitoon pääsyn laajentamisesta
– teki esityksen Saamelaisneuvoston kunniapalkinnon saajiksi ja valitsi samat henkilöt vuoden koltta 2008-palkituiksi
– osallistui saamelaiseen kulttuuriperintöviikkoon ja saamelaisten 19. konferenssidelegaatioon ja konferenssiin Rovaniemellä, lokakuussa 2008.

 

Vuosikokous Sevettijärvellä

Saa´mi Nue´tt -yhdistyksen vuosikokous pidettiin Ivalossa ortodoksisella seurakuntasalilla. Paikalla oli kaksitoista jäsentä. Vuosikokouksessa vahvistettiin vuoden 2007 tilinpäätös ja toimintakertomus, hyväksyttiin vuoden 2008 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valittiin edustajat Suomen saamelaisten keskusjärjestön (SSG) vuosikokoukseen, jonka jäsenyyttä myös päätettiin hakea. SSG:n edustajina vuosikokouksessa vierailivat puheenjohtaja Inger-Ánne Äärelä ja sihteeri Maria Sofia Aikio. Vuosikokouksen yhteydessä käytiin valmistautumiskeskustelu saamelaiskonferenssiin, jonka aihe oli kulttuuriperintö. Koltat saivat tuoda esiin käsityksiään kulttuurinsa tilasta ja tulevaisuudesta, suurimmista uhkista ja haasteista. Lisäksi valittiin edustajat saamelaisten 19. konferenssiin Rovaniemelle lokakuussa 2008.

 

Nettisivut

Yhdistys palkkasi Minna Moshnikoffin toteuttamaan aiemmin tehdyt sivustosuunnitelmat. Minna ja Markus Moshnikoff ahkeroivat yhdessä, ja tuloksena on tekstitäydennyksiä ja kuvia vaille valmis sivusto. Helsingissä pidetyissä suunnittelupalavereissa olivat läsnä yhdistyksen nettisivujen suunnittelemiseen valitusta työryhmästä Pauliina Feodoroff sekä Markus ja Minna Moshnikoff.
Aiemmin rakennetusta sivuston rakenteesta päätettiin toteuttaa heti osiot yhdistys, koltat sekä paikallisuutiset/ kirjeenvaihto. Ylläpito tehtiin myös.

On tiedusteltu mm. Kalevala-seuralta ja Suomen kulttuurirahastolta, sekä yksittäisiltä valokuvaajilta mahdollisuutta käyttää kuvia sivustoilla.

Minna Moshnikoff hoiti sivuston ulkoasun leiskauksen toukokuun aikana. Sivuston koosto ja ylläpidon luonti tapahtui elokuun aikana. Kirjeenvaihtaja-osion kirjeenvaihtajiksi alustavasti lupautuneet Satu Moshnikoff Sevetistä ja Pauliina Feodoroff Keväjärveltä. Sivustoilla myös mahdollisuus toteuttaa pikakyselyitä.

  

Suomen Saamelaisten keskusjärjestön vuosikokous Vuotsossa 7.–8.6.2008

Yhdistystä edustivat Mervi Semenoff, Seija Sivertsen ja Pauliina Feodoroff. Kokouksessa käytiin myös laaja valmistautumiskeskustelu saamelaisten kulttuuriperintöviikkoa varten.

 

Saamelaisten 19. konferenssi

Yhdistystä edustivat Tiina Sanila, Heini Wesslin ja Pauliina Feodoroff. Viikolla kolttakulttuuri oli hyvin edustettuna: Tiina Sanila Band esiintyi iltakonsertissa, Katri Jefremoff leuddasi Saamelaisneuvoston kunniapalkintojuhlassa, jossa esiintyi myös Jaakko Gauriloff sekä Pauliina Feodoroff toimi viikon puheenjohtajana.

 

Marras-joulukuu

Valmisteltiin vuoden 2009 toimintaa täydentämällä toimintasuunnitelmaa ja talousarviota. Näiden pohjalta jätettiin rahoittajille toiminta- ja projektiavustushakemukset.

 
 

3. Talous

Vuoden 2008 kulut aloittain ovat seuraavat: hallinnon kulut 857, 14 euroa, toiminnan kulut 4273,74 euroa sekä satunnaiset kulut 0 euroa. Jäsenmaksutuottoja kertyi seuraavasti: jäsenmaksut 20 euroa sekä kannattajajäsenmaksut 0 euroa. Saamelaiskäräjät myönsi Saa´mi Nue´tt ry:lle toiminta-avustusta 5000 euroa, josta palautetaan 0 euroa. 31.12.2008 päivätty tuloslaskelma näyttääylijäämää 4889,12 euroa sekä 31.12.2008 päivätyn taseen 5353, 71 euroa vastaavaa ja 5353, 71 euroa vastattavaa näyttävät loppusummaa 5353, 71 euroa.

Huomioitavaa on, että vuonna 2008 ei peritty jäsenmaksuja yhdistyksen näkyvän toiminnan vähyyden vuoksi. Lisäksi kolttakulttuuriviikolle ja nuorten kesäleirille

Saamelaiskäräjiltä ja Saamelaisneuvostolta saadut projektirahoitukset siirrettiin vuodelle 2009.

 
 

4. Lopuksi

Kun verrataan vuoden 2008 toimintaa yhdistyksen toimintasuunnitelmaan ja erittäin toimeliaaseen vuoteen 2007, voidaan todeta, että vuosikokouksen tekemä päätös toiminnan minimoinnista on toteutunut täysin. Kolttayhteisön pieni toimijajoukko on osoittanut haavoittuvaisuutensa: kun yksikin aktiivinen henkilö jää syrjään, koko järjestelmä lamautuu.

Yhdistyksen verkkosivujen miltei valmiiksi saaminen on toisaalta ollut suuri, ns. näkymätön työ, ja saamelaiskonferenssi kulttuuriperintöaiheineen kantanee pitkäaikaista hedelmää myös kolttayhteisössä. Saa´mi Nue´tt on kyennyt toimimaan lausunnonantajana ajankohtaisissa kolttakysymyksissä, ja erityisesti Ivalon kielipesään liittyvä kirjelmöinti on kantanut hedelmää.

Toimintakertomus on hyväksytty vuosikokouksessa 15.3.2009 Ivalossa.

 
 

Vakuudeksi puheenjohtaja Pauliina Feodoroff

 

 
Toimintakertomus 2007

 

1. Yleistä

Saa´mi Nue´tt -yhdistys on perustettu Sevettijärvellä marraskuussa 2006. Sen tarkoituksena on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville, koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen, kolttakansan yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä toimia siten, että kolttasaamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan lisääntyy.

Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on kolttien perinteinen asuinalue Suomessa, Venäjällä ja Norjassa, mutta yhdistys voi toimia myös koltta-alueen ulkopuolella.

Saa´mi Nue´tt perustettiin vastaamaan aktiivisten kulttuurityöntekijöiden työskentelymahdollisuuksien tarpeeseen.

Yhdistyksen rekisteröityminen on laitettu alulle heti marraskuussa perustuskokouksen jälkeen, ja Patentti- ja Rekisterihallitukselle on laitettu kiirehtimispyyntö rekisteröinnin nopeuttamiseksi.

 

2. Toiminta

Saa´mi Nue´ tt tähtää ensimmäisen toimintavuotensa aikana erityisesti seuraaviin tavoitteisiin:

2. 1 Kurssit

Koltta-alueella on järjestetty jo pidemmän aikaa kursseja erilaisista perinnetiedoista ja -taidoista. Kurssit ovat olleet suosittuja, ja niitä on toivottu jatkuvasti lisää. Vuoden 2006 aikana on kursseiltu esimerkiksi kolttasaamelaisen perinnerakentamisen ja juuritöiden merkeissä. Kursseja toivotaan muun muassa näistä taidoista: kolttaraanun valmistus, lääkekasvien käyttö, taulaaminen, kuppaaminen, poronhoitoon liittyvät taidot (taamominen, tarvetyökalujen valmistus, porolla ratsastaminen) , koltankielen alkeet aikuisille, kolttakatrillikurssit sekä perinteiset ruoat ja - säilöntämenetelmät.

Erilaisten koltankieleen ja -kulttuuriin liittyvien kurssien järjestäminen tapahtuu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Saa´mi Nue´tt kartoittaa ennen kaikkea omasta väestä löytyvät mahdolliset opettajat. Hallitus suunnittelee ja organisoi vuoden 2007 kurssit ottaen huomioon kolttakulttuuriviikon teeman.

 

2. 2 Kolttakulttuuriviikot 20.–26.8.2007

Syksyllä 2006 järjestettiin ensimmäisen kerran kolttakulttuuriviikko, jonka teemana oli kolttasaamelaisten perinteiset tanssit ja leikit. Kolttakulttuuriviikon tapahtumiin osallistui Kuolan saamelaisten tanssi- ja lauluryhmä Lovozeron kulttuuritalosta. Viikon aikana tapahtumia järjestettiin Sevettijärvellä, Nellimissä, Inarissa sekä Norjan Neidenissä. Tapahtumat keräsivät lähes 500 osanottajaa.

Kolttakulttuuriviikosta halutaan tehdä jokavuotinen tapahtuma, jonka teemat vaihtuvat vuosittain. Kolttakulttuuriviikko pyritään järjestämään eripuolilla Suomea. Tarkoituksena on saada kulttuurin eri osa-alueita kolttayhteisön jäsenten ulottuville sekä esitellä ja tehdä tunnetuksi kolttakulttuuria myös laajemmalle yleisölle.

Vuoden 2007 kolttakulttuuriviikko järjestetään Sevettijärvellä elokuisten Trifon Petsamolaisen vedenpyhitysjuhlien yhteydessä. Vuoden 2007 teemana ovat kolttasaamelaiset käsityöt. Kulttuuriviikon aikana järjestetään kolttakäsityö -seminaari, mahdollisimman laaja käsityönäyttely sekä koulutusta perinteisten kolttasaamelaisten käsitöiden alalta. Näyttelyyn kerätään myös käsitöitä alkuvuoden aikana pidetyiltä käsityökursseilta. Viikon aikana järjestetään illanvietto ja konsertti. Kulttuuriviikko huipentuu vedenpyhitysjuhlan kirkollisiin tapahtumiin Sevettijärvellä ja Norjan Neidenissä.

Seminaari
Kolttakäsityö -seminaarin tavoitteena on kartoittaa tämän hetken kolttakäsityön tilanne ja tulevaisuuden näkymät sekä koulutusmahdollisuudet. Seminaariin kutsutaan asiantuntijoita Suomesta, Venäjältä ja Norjasta. Seminaarin ohjelma koostuu luennoista ja paneelikeskustelusta. Seminaarin aineisto dokumentoidaan ja tulokset hyödynnetään kolttakulttuurin kehittämissuunnitelman laadinnassa.

Seminaariin järjestetään kuljetus Sevettijärvelle Nellimistä, Ivalosta ja Inarista.

Vieraat
Kolttakulttuuriviikon tapahtumiin osallistuu noin kymmenen henkilön ryhmä käsityöntaitajia Kuolan saamelaisten keskuudesta. Tapahtumiin kutsutaan vieraaksi myös Anarâškielâ servi ry sekä kolttasaamelaisia Norjasta.

Yhteistyötahot
Kolttakulttuuriviikon tapahtumat toteutetaan yhteistyössä mm. Saa´mi Nue´tt -yhdityksen, Kolttien kyläkokouksen sekä Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä -hankkeen kanssa.

Rahoitus
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff työryhmineen on hakenut Saamelaiskäräjiltä ja Suomen kulttuurirahastolta avustuksia kulttuuriviikon rahoittamiseksi.

 

2. 3 Vuoden koltta -palkinto

Saa´mi Nue´tt palkitsee vuosittain kolttia koskevan merkittävän kulttuuriteon. Palkinnon tavoitteena on huomioida teko, jolla on arvoa kolttayhteisölle, sekä kannustaa ihmisiä toimimaan koltansaamen kielen ja -kulttuurin hyväksi. Palkinto jaetaan kolttakulttuuriviikkojen yhteydessä. Palkinnonsaaja voi olla joko kolttayhteisön jäsen tai muu ulkopuolinen henkilö tai taho. Hallitus valitsee palkinnon saajan ja hänelle parhaaksi katsomansa palkinnon.

 

2. 4 Jäsentapaamiset, tapahtumat, reissut

Saamenmaassa on useita erilaisia kansaa kokoavia kulttuuritapahtumia (Kautokeinon pääsiäinen, Jokkmokin markkinat, Hetan Marianpäivät, Luujärven kesämarkkinat), joihin kolttayhteisö ei ole juurikaan ottanut osaa.

Hallitus suunnittelee ja järjestää pari pienempää jäsentapaamista, tapahtumaa tai reissua kulttuuritapahtumiin resurssien mukaan vuoden 2007 aikana. Ensimmäinen jäsentapaaminen on tarkoitus järjestää tammi-helmikuun taitteessa 2007 Skábmagovat-festivaalien yhteyteen Inariin, jolloin tiedossa on kosolti kolttasaamelaista ohjelmaa.

Tarkoitus on myös alkaa järjestää kolttaklubi-iltoja erityisesti nuorille, jotka asuvat muualla kuin koltta-alueella. Ensimmäinen klubi järjestetään Ivalossa.

 

2. 5 Tampereen lyhytelokuvajuhlat maaliskuussa 2007

Hyvin suuri osa kolttasaamelaisista, erityisesti nuorista, asuu tällä hetkellä joko työn tai opiskelun takia eteläisessä Suomessa, ja yhteydenpito omaan heimoon voi olla hyvin vähäistä.

Tampereen lyhytelokuvajuhlien ohessa järjestettävä saamelaistapahtuma toimiikin hyvänä foorumina kokoamaan kolttasaamelaiset yhteen niin tekemään vapaaehtoistyötä kuin itse osallistumaan kulttuuritarjontaan. Tampereella tehdään nykypäivän kolttasaamelaista kulttuuria tunnetuksi saamelaistapahtumassa yhteistyössä Kolttien kyläkokouksen, Elinkeinot ja kolttakulttuuri -hankkeen ja Näätämön kyläyhdistyksen kanssa.

Tapahtumaan osallistuu Kuolan saamelaisten edustajia Suomen kolttasaamelaisten ryhmän mukana.

Osallistujat
Katrilliryhmä 8 henkilöä
Käsityöntekijät 3 henkilöä
Leu´ddaajat 2 henkilöä
Tiina Sanila Band 6 henkilöä
Kuvataitelija
Kuolan saamelaiset ja tulkki 4 henkilöä
Yhteensä 24 henkilöä

Ohjelma
Osallistutaan kaikkiin suunniteltuihin saamelaistapahtumiin mm. katrilli- ja leu´dd-esitykset, käsityönäytökset, taidenäyttely sekä Sámi in the Night -konsertti.

Rahoitus
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff työryhmineen on hakenut Saamelaiskäräjiltä ja Suomen kulttuurirahastolta avustuksia saamelaistapahtumaan osallistumisen rahoittamiseksi.

 

2.6 Nuõri nue´tt – Kolttanuorten kesäleiri 11.–17.6.07

Kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen ketju sukupolvelta toiselle on viimeisten vuosikymmenten saatossa katkennut. Kulttuuriarvojen ja perinteiden siirtäminen on paljolti jäänyt koulun tehtäväksi. Koltansaamen kieltä ja -kulttuuria opetetaan tällä hetkellä ainoastaan Sevettijärven koulussa. Kolttasaamelaisten lasten ja nuorten identiteetin vahvistamiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja. Vahvan kolttasaamelaisen kulttuurillisen itsetunnon saavuttaminen on yhtä vaikeaa niin Suomessa, Norjassa kuin Venäjälläkin.

Nuõri nue´tt – Kolttanuorten kesäleirin tavoitteena on koota yhteen 12–16-vuotiaita nuoria Sevettijärvellä pidettävälle kesäleirille. Leirin tarkoituksena on tutustuttaa suomalaiset, norjalaiset ja venäläiset kolttasaamelaisnuoret perinteiseen, luonnonläheiseen elämäntapaan, ajatusmaailmaan ja kulttuuriarvoihin.

Leirin aikana valmistetaan kolttakäsitöitä, osallistutaan kolttamuseon rakentamiseen, tehdään perinteisiä ruokia ja opetellaan vanhoja säilöntämenetelmiä, opiskellaan koltansaamen kieltä, perinteisiä tansseja ja leikkejä sekä tutustutaan jokaisen maan kolttakulttuurin erityispiirteisiin.

Leirille osallistuu noin kahdeksan nuorta ja kaksi ohjaajaa sekä Suomesta että Venäjältä ja noin neljä nuorta ja yksi ohjaaja Norjasta. Lisäksi leirillä on kaksi tulkkia (norjan ja venäjän kielet).

Yhteistyötahot
Leiri toteutetaan yhteistyössä Saa´mi Nue´tt -yhdistyksen, Sevettijärven koulun, Kolttien kyläkokouksen, Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä -hankkeen sekä Norjan ja Venäjän kolttasaamelaisten ja heidän järjestöjensä kanssa.

Rahoitus
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff työryhmineen on hakenut Saamelaisneuvostolta ja Suomen kulttuurirahaston Lapin maakuntarahastolta avustuksia leirin järjestämisen rahoittamiseksi.

 

2. 7 Yhteistyö

Saa´mi Nue´tt valitsee joka vuosi yhteistyökumppanikseen saamelaisyhdistyksen, jonka kanssa järjestetään kaksi isompaa tapaamista. Tavoitteena on tutustua molempien järjestöjen toimintaan ja jäseniin retkien tai tutustumiskäyntien merkeissä. Yhdistysten hallitukset voivat järjestää yhteiskokouksia yhteisten tapaamisten järjestelemiseksi. Yhteistyökumppanit voivat olla eripuolilta Saamenmaata.

Vuoden 2007 yhteistyökumppaniksi valittiin perustamiskokouksessa Anarâškielâ servi ry. Inarinsaamen kieliyhdistys valittiin yhteistyökumppaniksi, koska se on ollut vain muutamia vuosia sitten samassa tilanteessa kuin nyt perustettu kolttasaamelaisten yhdistys. Inarinsaamen kieli kuuluu itäisiin saamen kieliin ja on näinkin ollen luonnollinen valinta ensimmäiseksi vuoden yhteistyökumppaniksi. Tutustutaan vuoden aikana järjestön toimintaan ja jäseniin. Kutsutaan yhteistyökumppani osallistumaan kolttakulttuuriviikoille.

Venäjä-yhteistyö
Jatketaan Venäjä-yhteistyötä yhdessä Kolttien kyläkokouksen kanssa. Vuoden 2007 aikana suunnitellaan tulevaisuuden yhteistyökuvioita.

Yhteistyö eri kolttatoimijoiden kanssa
Saa´mi Nue´tt toimii tiiviissä yhteistyössä Kolttien kyläkokouksen, Näätämön kyläyhdistyksen, Kolttien kannatusyhdistyksen sekä muiden kolttatoimijoiden kanssa.

 

3. Sääntömääräinen toiminta

3.1 Hallituksen kokoukset

Saa´mi Nue´ttin ensimmäiseen hallitukseen valittiin toimintakaudeksi 2007 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Tiina Sanila, varapuheenjohtaja Raimo Gauriloff, Seija Sivertsen, Heini Wesslin, Pauliina Feodoroff ja varajäseniksi Minna Moshnikoff, Mervi Semenoff ja Tuomas Semenoff.

Hallitus kokoontuu kuusi kertaa vuodessa sekä tarvittaessa pitää vielä puhelinkokouksia. Tärkeimpinä tehtävinä vuonna 2007 on käynnistää yhdistyksen toiminta, hankkia jäseniä, tiedottaa aktiivisesti yhdistyksen toimista ja tapahtumista jäsenille ja yhteistyökumppaneille, toteuttaa toimintasuunnitelmassa mainitut suunnitelmat sekä suunnitella ja konkretisoida yhdistyksen pitkäaikaistavoitteet.

 

3.2 Vuosikokous

Saa´mi Nue´tt järjestää vuosikokouksen huhti–toukokuussa 2007, jossa illanvietto ohjelmineen. Vuosikokouksessa valitaan yhdistykselle logo. Logo valitaan hallituksen järjestämän logon suunnittelukilpailun perusteella saaduista ehdotuksista.

 

3.3 Tiedottaminen

3. 3. 1 www-sivut
Saa´mi Nue´tt -yhdistykselle suunnitellaan ja toteutetaan www-sivut laajemmaksi tiedottamiskanavaksi. Hallitus perustaa työryhmän web-sivujen suunnittelemiseksi ja niiden käsikirjoituksen laatimiseksi. Sivujen tekstisisältö tehdään talkootyönä, kuten myös jatkossa päivitys. Käsikirjoitustyöryhmä kokoontuu kaksi kertaa suunnittelupalavereihin, joissa jäsenten tuottama sisältö muokataan käsikirjoitukseksi. Sivuille tehdään käsikirjoituksen perusteella sisältöä tukeva ulkoasu, jonka toteuttaa talkootyönä graafinen suunnittelija. Web-sivuihin liittyviä kuluja ovat myös layoutia varten täydentävien kuvituskuvien hankkiminen kuvapankista, webhotellin hankkiminen, domain-maksu sekä ammattilaisen tekemä sivujen ja sen päivitysjärjestelmän koodaaminen.

3. 3. 2 Jäsentiedote
Lähetetään jäsentiedote yhdistyksen kuulumisista sähköpostitse tai postitse kuudesti vuodessa.

3. 3. 3 Mediatiedottaminen
Saa´ mi Nue´tt tiedottaa toiminnastaan myös Yle Sámi radion, paikallislehtien sekä valtakunnallisten tiedotusvälineiden kautta.

 

3. 4 Jäsenmaksut

Jäsenmaksut vuonna 2007 ovat seuraavat:

– alle 15-vuotiaat 5 €
– varsinainen jäsen 10 €
– ainaisjäsenyys varsinainen jäsen 100 €
– kannattajajäsen 20 €
– ainaisjäsenyys kannattajajäsen 200 €

 

 
Toimintakertomus 2006

1. Yleistä

Saa´mi Nue´tt -yhdistyksen perustava kokous pidettiin Sevettijärvellä 1.11.2006. Yhdistyksen tarkoituksena on kolttasaamelaisen kulttuuriperinnön siirtymisen turvaaminen seuraaville sukupolville, koltansaamen kielen ja kolttakulttuurin elvyttäminen ja kehittäminen, kolttakansan yhteenkuuluvuuden lujittaminen sekä toimia siten, että kolttasaamelaisten tietoisuus omasta kulttuuristaan lisääntyy.

Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue on kolttien perinteinen asuinalue Suomessa, Venäjällä ja Norjassa, mutta yhdistys voi toimia myös koltta-alueen ulkopuolella.

Saa´mi Nue´tt perustettiin vastaamaan aktiivisten kulttuurityöntekijöiden työskentelymahdollisuuksien tarpeeseen.

2. Toiminta

2.1 Hallitus
Perustava kokous valitsi hallituksen poikkeuksellisesti vuosiksi 2006-2007. Hallitus valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ulkopuoleltaan sihteeri-rahastonhoitajan.

Tiina Sanila, puheenjohtaja (Sevettijärvi/Rovaniemi)
Raimo Gauriloff, varapuheenjohtaja (Keväjärvi)
Pauliina Feodoroff, jäsen (Keväjärvi)
Seija Sivertsen, jäsen (Sevettijärvi)
Heini Wesslin, jäsen (Utsjoki/Rovaniemi)
Minna Moshnikoff, varajäsen (Sevettijärvi/Espoo)
Mervi Semenoff, varajäsen (Sevettijärvi/Ivalo)
Tuomas Semenoff, varajäsen (Sevettijärvi)
Marja Suojoki-Gauriloff, sihteeri-rahastonhoitaja (Sevettijärvi)

Hallitus piti vuoden 2006 lopussa kaksi kokousta:

1/06 Sevettijärvi 4.11.06
2/06 Puhelinkokous 30.11.06

2.2 Toiminnan käynnistäminen
Yhdistyksen toimintaa käynnistettiin marras-joulukuun aikana seuraavasti:

-Yhdistyksen rekisteröityminen laitettiin alulle heti marraskuussa perustamiskokouksen jälkeen. Patentti- ja Rekisterihallitukselle laitettiin myös kiirehtimispyyntö rekisteröinnin nopeuttamiseksi. Säännöt eivät kuitenkaan menneet läpi, joten vuoden 2007 vuosikokouksen yhteydessä sääntöjä muutetaan vastaamaan Patentti- ja Rekisterihallituksen vaatimuksia.

-Avattiin pankkitili Osuuspankin Ivalon konttoriin, tilinumero 564142-237309.

-Viimeisteltiin hallituksessa toimintasuunnitelma ja talousarvio 2007.

-Kolttakulttuuriviikon aikana suunniteltiin Venäjä-yhteistyökuvioita sekä pidemmällä tähtäimellä että vuodelle 2007.

-Kartoitettiin vuoden 2007 toiminnan rahoitusmahdollisuuksia ja haettiin toiminta-avustusta Saamelaiskäräjiltä. Hakuaikojen loppuessa ei ollut vielä tietoa Saa´mi Nue´ttin rekisteröitymisen onnistumisesta, joten vuoden 2007 avustushakemuksia varten perustettiin työryhmiä, joiden nimissä haettiin rahoitusta mm. kolttakulttuuriviikon ja kolttanuorten kesäleirin järjestämiseen.

-Heini Wesslin ja Pauliina Feodoroff edustivat Saami Nue´tt -yhdistystä 16.12.2006 Inarissa järjestetyissä Anarâškielâ servi ry:n 20-vuotisjuhlissa. Saami Nue´tt tervehti ensimmäistä yhteistyökumppaniyhdistystä kukin ja saatesanoin. Juhlassa keskusteltiin runsaasti yhdistyksien tulevasta yhteistyöstä, ja Anarâškielâ servi:n pitkäaikaiset toimijat kertoivat oman järjestönsä alkutaipaleesta. Sovittiin, että Saami Nue´tt:in ja Anarâškielâ servi:n hallituksen jäsenet tapaavat vuodenvaihteen jälkeen, ja tekevät päätökset ensimmäisistä yhteistoimista.

-Rekrytoitiin jäseniä.

-Luotiin yhdistyksen käytännön hallinto.

3. Talous

Yhdistykselle maksettiin jäsenmaksuja 520 euroa. Kuluja ei juurikaan ollut.

4. Tiedottaminen

Saa´mi Nue´tt lähetti tiedotteen 17.11.06 perustamisesta, jäsenyydestä ja lähitulevaisuuden suunnitelmista eri kolttatoimijoille sekä suomen- että saamenkieliselle paikallismedialle.

 


 


Facebook MySpace Twitter Digg Delicious Stumbleupon Google Bookmarks