Header image
Yhteistyökuvioita

Kolttakansa on piskuisesta koostaan huolimatta järjestäytynyt useisiin eri toimijoihin. Harva onnistuu hankkeissaan yksin – täytyy verkostoitua.

 

Sevettijärven ja koltta-alueen omat toimijat

Virallisissa yhteyksissä kolttia edustaa vaaleilla valittu luottamusmies, kolttaneuvosto ja kolttien kyläkokous. Kyläkokous-instituutio on tiettävästi ainoa ikimuistoisista ajoista asti tähän päivään asti käytössä säilynyt saamelaisten itsensä luoma tapa järjestää yhteisiä asioita. Voit lukea lisää aiheesta valikosta "kolttien hallinnosta".

 

Kolttakulttuuriviikot

Saa´mi Nue´tt on järjestänyt yhdessä kolttien kyläkokouksen, Sevetin peurat ry:n sekä Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä -hankkeen kanssa kaksi kolttakulttuuriviikkoa:
 

Toisen kolttakulttuuriviikon aihe oli käsityö. Seija Sivertsen ja Kauko Gauriloff veistävät nahkasuopungin kutomispuikkoja. Perinteisen poronnahkasuopungin tekotaito oli Sevetissä jo unohtunut, opettajaksi saatiin Luujärveltä taitava poromies Boris Julin Uljana-vaimonsa kanssa.
Toisen kolttakulttuuriviikon aihe oli käsityö. Seija Sivertsen ja Kauko Gauriloff veistävät nahkasuopungin punomiseen tarvittavia käpyjä. Perinteisen poronnahkasuopungin tekotaito oli Sevetissä jo unohtunut, opettajaksi saatiin Luujärveltä taitava poromies Boris Julin Uljana-vaimonsa kanssa.

 

Kolttakulttuuriviikolla kerettiin myös nuotata.
Kolttakulttuuriviikolla ehdittiin myös nuotata.

 

Sevettiläinen käsityömestari Matleena Fofonoff neuvoo kalannahkapussin neulomisvaiheita. Nea ja Sointu Lintula, tytär ja äiti, seuravat tarkkana.
Käsityömestari Matleena Fofonoff neuvoo kalannahkapussin neulomisvaiheita. Nea ja Sointu Lintula, tytär ja äiti, seuravat tarkkana.

 

Yhteistyötä Sevettijärven koulun kanssa

Sevettijärven koulu on maailman ainoa paikka, jossa koltansaamea voi opiskella äidinkielenä. 60 vuotta vuonna 2009 täyttänyt koulu on Sevettijärven kylän sydän ja miltei kaikkien kylän tapahtumien järjestämispaikka. Yhteisvoimin järjestetyt elokuvatapahtumat ovat keränneet koulun juhlasaliin runsaslukuisen yleisön. Ensimmäisen elokuvatapahtuman jälkeen todettiin, että Sevettijärvelle tarvitaan oma valkokangas. Sen hankkiminen annettiin Saa’mi Nue’ttin tehtäväksi. Valkokankaan ompeli yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

 

Ensimmäisen kolttaelokuvatapahtuman 2007 järjestivät yhdessä Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä-hanke, Näätämön kyläyhdistys ja Saa´mi Nue´tt. Ohjelmistossa olivat Katja Gauriloffin Pei´vv paast, Tero Titoffin Puskan kylä, Marja Suojoki-Gauriloffin Viimeinen huuto ja Pauliina Feodoroffin Non Profit elokuvat.
Ensimmäisen kolttaelokuvatapahtuman 2007 järjestivät yhdessä Elinkeinot ja kolttakulttuuri käsi kädessä -hanke, Näätämön kyläyhdistys ja Saa´mi Nue´tt. Ohjelmistossa olivat Katja Gauriloffin Pei´vv paast, Tero Titoffin Puskan kylä, Marja Suojoki-Gauriloffin Viimeinen huuto ja Pauliina Feodoroffin Non Profit elokuvat.

 

Koltat mainitaan usein maailman kuvatuimmaksi ja tutkituimmaksi kansaksi, elävää kuvaa löytyy aina 30-luvulta asti. Jo toiseen maailmaan siirtyneiden sukulaisten ja ystävien näkeminen elokuvassa on ihmeellinen kokemus. Puhumattakaan itsensä bongaamisesta valkokankaalta nuorena!
Koltat mainitaan usein maailman kuvatuimmaksi ja tutkituimmaksi kansaksi, elävää kuvaa löytyy aina 30-luvulta asti. Jo toiseen maailmaan siirtyneiden sukulaisten ja ystävien näkeminen elokuvassa on ihmeellinen kokemus. Puhumattakaan itsensä bongaamisesta valkokankaalta nuorena!

 

Elokuvien välissä on tarjolla teetä. Buffetilla rahoitetaan seuraavien elokuvatapahtumien laitevuokria.
Elokuvien väliajoilla on tarjolla teetä. Buffetilla rahoitetaan seuraavien elokuvatapahtumien laitevuokria.


 

Yhteyksiä SSG:hen ja Saamelaisneuvostoon

Saa´mi Nue´tt on Suomen Saamelaisten Keskusjärjestön (Suoma Sámiid Guovddássearvi rs, SSG) jäsen, ja näin samalla Saamelaisneuvoston (Sámiráđđi, www.saamicouncil.net) toiminnassa mukana: Saamelaisneuvosto on neljän maan saamelaisjärjestöjen kattojärjestö, joka toimii NGO-statuksella. Saamelaisneuvoston yksi näkyvimpiä saavutuksia on saamelaiskäräjien perustaminen kolmeen maahan, Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen. Suomen saamelaiset ovat saamelaisneuvoston jäseniä SSG:n kautta. 

 

Saamelaisneuvosto kokoontuu Nellimissä 2007. Kuvassa Oula Jp Magga, Stefan Mikaelsson, Kristina Nordling, Kristina Hlasko, Mattias Åhrén, Ann-Christine Sörli ja Eva Aira.
Saamelaisneuvosto kokoontui Nellimissä 2007. Kuvassa Oula Jp Magga, Stefan Mikaelsson, Kristina Nordling, Kristina Hlasko, Mattias Åhrén, Ann-Christine Sörli ja Eva Aira.

 

Kati Eriksen ja Pauliina Feodoroff tutkivat kokouspapereita Nellimissä. Ivan Matrekhin oikealla.
Kati Eriksen ja Pauliina Feodoroff tutkivat kokouspapereita Nellimissä. Ivan Matrekhin oikealla.

 

SSG järjesti Nellimin kokouksen yhteyteen elokuvanäytöksiä sekä Tiina Sanilan konsertin.
SSG järjesti Nellimin kokouksen yhteyteen elokuvanäytöksiä sekä Tiina Sanila-Aikion konsertin.

 
 

YK:n alkuperäiskansajulistus kolttasaamelaisen silmin

Saamelaisneuvosto toimii läheisessä vuorovaikutuksessa Arktisen neuvoston ja YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin kanssa. Yksi alkuperäiskansapolitiikan virstanpylväitä koettiin syyskuussa 2007, kun YK:n yleiskokous hyväksyi ylivoimaisella kansojen enemmistöllä YK:n alkuperäiskansajulistuksen. 

Tämä historiallinen ja poliittisesti erittäin merkittävä asiakirja on liki kolmenkymmenen vuoden väsymättömän työn tulos, ja johon kaikki maailman seitsemän geopoliittista suuntaa on alkuperäiskansoineen osallistunut. 

 

Äänestys on suoritettu, alkuperäiskansajulistus on adoptoitu. Vastaan äänesti vain neljä maata: Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia.
Äänestys on suoritettu, alkuperäiskansajulistus on hyväksytty. Vastaan äänesti vain neljä maata: Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti ja Australia. 

 

Alkuperäiskansajulistuksen loppuvaiheen pääarkkitehtejä: Les Malezer Australiasta ja Mattias Åhrén Saamenmaasta median edessä suoraan yleiskokouksesta.
Alkuperäiskansajulistuksen loppuvaiheen pääarkkitehtejä: Les Malezer Australiasta ja Mattias Åhrén Saamenmaasta median edessä suoraan yleiskokouksesta.

 

Pauliina Feodoroff hiipi ikuistamaan itsensä YK:n yleiskokoushuoneessa.
Pauliina Feodoroff hiipi ikuistamaan itsensä YK:n yleiskokoushuoneessa.

 

 

Verkostoitumisen voimaa

Käytännössä kansainväliset sopimukset, julistukset ja verkosto on olemassa sitä varten, että voimme tarvittaessa saada apua omalle kulttuurillemme sen ollessa uhattuna. Koltta-alueella sijaitsevat useat kaivosvaltaukset ovat puhuttaneet ja mietityttäneet niin poromiehiä kuin muita sevettiläisiä, nellimiläisiä ja keväjärveläisiäkin. Saamelaisneuvoston delegaatio kävi tutustumassa valtausalueisiin ja on tuonut kolttien huolia mahdollisen kaivostoiminnan vaikutuksista alueisiinsa kaivosyhtiöiden tietoon.

 

Koeporauslaitteiston vientiä.
Koeporauslaitteiston vientiä.

 

Laitteisto paikallaan.
Laitteisto paikallaan.

 

alt
Oppaat ja delegaatio tutkivat karttoja. 

 
 

Yhteistyö yli rajojen

Yhteydenpito rajan taakse Venäjällä asuviin kolttiin ja muihin saamelaisiin on hyvin tärkeää, niin yhteisen ilonpidon kuin vakavampienkin asioiden äärellä. Yhteisiä kokouksia on pidetty myös Kuolan niemimaan massiivisista kaivosvaltauksista.

 

Tapaamassa Luujärven pormestaria.
Tapaamassa Luujärven pormestaria.

 

Mukana saamelaisjärjestöjen edustajia sekä alueen kolhoosien poronhoitajia. Keskimmäisenä saamelaispolitiikan grand old lady, Nina Afanasjeva.
Mukana saamelaisjärjestöjen edustajia sekä alueen kolhoosien poronhoitajia. Keskimmäisenä saamelaispolitiikan grand old lady, Nina Afanasjeva.


Laidunkierron esittelyä.
Laidunkierron esittelyä.

 
 


Facebook MySpace Twitter Digg Delicious Stumbleupon Google Bookmarks